Suurmiehet postimerkeissä

Näköjään melkein mikä tahansa materiaali on (minua) kiinnostavaa. Viime maanantaina mainitsemani postimerkkiavaus antaisi varmasti aihetta todelliselle historiakuva-analyysille (varsinkin kun etsisi käsiinsä merkkien suunnittelua ja julkaisua koskevaa materiaalia), mutta myös pieneen hutkimukseen suurmiehiemme esiintymistiheyteen. Minähän en edes tiedä onko avatussa aineistossa kaikki Suomessa julkaistut postimerkit.

Aluksi julkaisupäivämäärät aikajanoilla:

Mieheksi, josta ei ole kuvamateriaalia, Mikael Agricola on pärjännyt tässä kilpailussa hyvin. Merkkejä on kaikkiaan kuusi ja neljässä niistä hänen näköisyytensä. Vai viidessä? (Tarkemmat tiedot merkeistä saatavilla Postimuseon aineistosta.)

Aleksis Kivi on myös saanut kuusi merkkiä, joista suurin osa edustaa kirjaansa Seitsemää veljestä.

Myös Elias Lönnrot on saanut yhden muotokuvan ja muut merkit edustavat hänen aikaansaannoksiaan.

Lönnrot oli asiasanana myös kolmessa Kalevala-merkissä joiden muinaisesineet eivät silmissäni yhdistyneet tiiviisti mieheen eivätkä kirjaan. Toisaalta ilman nimeään oli kolme Kalevala-merkkiä, jotka olisivat sopineet hyvin kohentamaan Lönnrotin sijoitusta:

Mutta pitäisikö siihen silloin laskea myös Akseli Gallen-Kallelan Kalevala- ja Kanteletar-kuvitukset?

Jollei, ehdoton postimerkkien kuningas on J. L. Runeberg. Kaksitoista merkkiä, joista yhden kuva oli tätä koostettaessa osoitteestaan kateissa. Ja muotokuvansa kahdessa tai tavallaan kolmessa.

Pohjasijaa pitää Snellman. Hänen kuudesta merkistään yhden kuva oli myös kadoksissa.