lauantai 21. helmikuuta 2015

Paikallishistoriaa, m.m. makkaratehdas

Googlaillessani Rauhankappelia osuin Kirjastokaistalle otsikolla Stadin salaisuudet talletettuihin radiopätkiin, joissa vuosina 2008-2011 oli esitelty tuolloisen Helsingin kirjaston tietopalvelukanavan kysymyksiä ja vastauksia. Niiden tekstit on siirretty uudelle alustalle kysy.fi, jota olen toisinaan selaillutkin. Mutta kaupungilla kulkiessa oli kiva kuunnella vanhaa sisältöä äänenä.

Yllätyin itselleni uuden tiedon määrästä omilta kotikulmiltani, jotka (mukamas) talohistoriikkia tehdessäni tutkin. Silloin ei kyllä tullut mieleen kysyä milloin (nykyään ainoa kulmillamme liikkuva) linja 14 aloitti liikennöinnin. Mukava tietää, että se on varsin perinteinen - runko peräisin vuodelta 1938.

Nykyään 14 kulkee Hernesaareen, jossa olevasta Henry Fordin kadusta esitettiin yksi kysymyksistä. Minulle tulee miehestä mieleen antisemitismi, mutta muut ansionsa rittänevät pitämään nimen paikallaan.

Talohistoriikkia tehdessä oli hauska ajatella näköetäisyydellä olevan Fazerin tehtaan tuottamia tuoksuja. Mielenkiintoista oli kuulla, että heidän työntekijöilleen oli vuodesta 1951 lastentarha, johon otettiin jopa parin kuukauden ikäisiä lapsia. Valitettavasti tiedonantaja ei tuntenut sen tarkempaa sijaintia Perämiehenkadulla eikä kirjaston ethtävänä ole tehdä varsinaista tutkimusta.

Lähin Alkoni on Vuorimiehenkadulla ja onhan siellä viimeisen 12 vuoden aikana tullut muutama kerta käytyä. Eipä tosiaankaan ole tullut kuviteltuakaan, että se on Helsingin toiseksi vanhin Alko alkuperäisellä paikallaan. Vuodesta 1953.

Kuuntelemaani kysymystä Wärtsilän telakan läheisyydessä 60-luvun puolivälissä sijainneesta makkaratehtaasta en löytänyt kirjallisena. Myöhemmin on joku jakanut muistitiedon, että
Olin telakalla töissä 1963-1973 ja kesällä 1966 olin itsekin ruokatunnin alussa usein jonottamassa Kniefin makkaratehtaan myymälässä pekonimakkaraa ohuina siivuina. 
Makkaratehtaista oli kysytty myöhemminkin ja vuoden 1974 puhelinluettelon mukaan Oy Carl Knief Ab, toimi osoitteessa Tehtaankatu 38, jossa sillä oli myös myymälä. Juuri tällaista ympäristötietoa yritin talohistoriikkiin löytää, mutta en näköjään käytänyt oikeita hakusanoja.

Nyt niillä löytyi Albumit auki -sivustolta kuva sittemmin puretusta puurakennuksesta, jonka "kivijalassa olevasta ovesta pääsi tehtaan myymälään, jonne äiti lähetti allekirjoittaneen usein pikkutyttönä meetwurstiostoksille." Sieltä myös "ostettiin hevosenlihaa, joka oli siihen aikaa halpaa leiväsärvintä". Nämä paikallishistoriallisesti arvokkaat kommentit ovat Albumit auki -sivuston vanhassa versiossa (Kuva 16423). Uudestakin sain saman kuvan esille, mutta kommentteja en näe.

Tapasin yhden Albumit auki -sivuston avainhenkilön pari viikkoa sitten Wiki loves maps -seminaarissa. Sivusto on yksityinen, mutta hän oli vakuuttunut, että sen kuvat saadaan pidettyä tallessa. Metadata ja sen rikastus vähemmän tärkeää? Ehkä ainoastaan makkaratehtaat innostavat muisteluun?

Makkaratehtaasta en voinut toivoa löytäväni laillista kuvaa, joten etsin sellaista vain jostain lähistöltä. (Joo, joo, Kaupunginmuseon Finnasta olisi voinut löytyä joku postimerkki.) SLS:n Flickr Commonsissa jakama näkymä Punavuoren yli tarjosikin sitten lisäpähkäiltävää. Johanneksen kirkko on selvä tapaus ja karttaa miettimällä tunnistin keskivaiheilta Fredrikinkatu 19:n Viiskulmasta. Mutta kun muissa taloissa ikkunat ovat melko moderneja, onko tämä tosiaan jo vuodelta 1900?


2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kävin lapsena ostoksilla v.1954 lähtien Kniefin myymälässä Tehtaankadulla.Ystävällinen vanharouva Agatha Knief tarjosi aina kaikille asiakkaille maistiaisia.Perheemme suosikki oli Berliinimmakkara.

Unknown kirjoitti...

Isoisäni oli töissä Carl Kniefin makkaratehtaassa. Minulla on hauskoja kuvia tehdassalista, jossa miehet ovat työn touhussa sekä yhteiskuva miehistä sylissään valtavat makkarat.