Tulivuorten vaikutus Suomessa

Viime viikkojen uutisissa on odoteltu tulivuoren purkausta Islannissa, joten "ajankohtaista" käsitellä tulivuorten vaikutuksia elämään Suomessa.

Aikanaan mietin täällä oliko vuosi 1816 Suomessakin "vuosi ilman kesää". Sain tekstiini kommentin, jonka mukaan todennäköisesti ei, mutta asia jäi kutkuttamaan mieltäni. Niinpä varasin kesällä vauhdilla kirjaston uutuuslistaan ilmestyneen William K. ja Nicholas P. Klingmanin kirjan The Year Without Summer. 1816 and the Volcano That Darkened the World and Changed History (2014).

Jos koko maailma pimentyi, niin sitten kai Suomikin? Valitettavasti hakemistosta ei löydy mitään koillisen Euroopan paikannimeä, joten ilmakehän tuhkakerroksen vaikutus jää edelleen mysteeriksi. Pitäisiköhän kysyä ilmatieteen laitokselta? Ruotsalaisessa ilmastoblogissa todetaan viitaten tieteelliseen artikkeliin

Vad gäller lufttemperatur verkar han inte se tendenser till att sommaren 1816 var ovanligt kall i regionen. Serier från Trondheim, Göteborg, Köpenhamn, Uppsala, Stockholm, Vöyri och St Petersburg användes för ändamålet. Ser man kortsiktligt (jämförelse av lufttemperaturen 1816 kontra 1814) var 1816 kallare, men år 1812 var till och mer ännu kallare än 1816 i Östersjöregionen under de varma månaderna (april till september).

Samaan aikaan kirjastoon ostettu Alexandra Witzen ja Jeff Kanipen Island on Fire. The extraordinary story of Laki, the forgotten volcano that turned eighteenth-century Europe dark (2014) käsitteli perusteellisen otsikkonsa mukaisesti Islannin Lakin purkausta kesäkuun 1783 alussa.

(Cornell University Libraryn Flickr Commonsissa jakama valokuva ei esitä tekstin Lakia vaan pari vuotta sitten lentoliikenteen pysäyttänyttä tulivuorta Eyjafjallajökull.)
   
Tulivuoresta levinnyt materiaali havaittiin Euroopassa rikintuoksuisena sumuna kesä-heinäkuussa. Rikki ei ollut pelkkää tuoksua vaan myös happoa, joka tuhosi paikoin kasvavia kasveja eli vuoden sadon. 

Rikkisumusta on kirjoitettu useita tieteellisiä artikkeleita ja ilmeisesti näiden tietoihin perustuen  kirjassa on kartta sumun saapumisesta Euroopan kaupunkeihin. Helsingin kohdalle on merkitty päivämäärä 23. kesäkuuta eli jostain on joku havainto löytynyt? Pitäisi kai kaivaa lähdeartikkelit esiin selvyyden saamiseksi. Kotimaisessa kirjallisuudessa en muista nähneeni mainintaa erikoisesta kesäsumusta.   

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo julkaisi kesäkuun säätiedot 7.8.1783. Tekstissä todetaan "Blåsten var märkelig hela månaden, men skingrade likväl ej solröken.", mikä voisi tarkoittaa edellä kuvattua ilmiötä?