Langinkoski ja Höyteri

Eilen mainitsemani lauantaisen retken ensimmäinen kohde oli Langinkoski, jonka johdosta siis suositeltiin Kansallismuseon näyttelyä, jossa ei minusta ollut merkittävää mainintaa kyseisestä paikasta.

Menomatkalla kohteen oppaana toiminut Jukka Relas paljasti tuoretta tutkimustietoaan. Pian ilmestyvän Kultarannan historian sivutuotteena hän oli tullut siihen tulokseen, että Langinkankaassa oleva keisarillinen makuuhuonekalusto on kuulunut oikeasti Lappeenrannan residenssiin. (Jota laajennettiin vuoden 1885 versiosta, josta eilen esitin kuvan.) Yleisradion toukokuisessa verkkouutisessakin vilahtava setti näytti Langinkoskella tältä.

Paikan päällä kerrottavaa oli suhteellisen vähän, joten edellisen vierailun draamaopastus oli oikeastaan erittäin toimiva ratkaisu.

Koska en ottanut kovin kummoisia valokuvia ulkoa, käytetään kuvat Kansanvalistusseuran kalenterista 1889 (Kansalliskirjasto, Aarteet). Olisin voinut kuvittaa tätä postausta myös rakennuspiirrustuksilla, joiden Relas mainitsi löytyvän Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta: Rakennushallitus - Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) - Linnat, kartanot, museot ja näyttelyhallit - 1-5, 6-10, 11-15, 16-23

Langinkoskella muistin jo retkeä varatessani käyneeni aiemmalla retkellä, mutta vasta kaivaessani kyseisen blogitekstin esille huomasin, että myös päivän toinen kohde, Höyteri, oli aiemmin nähty. Paikan päällä en saanut déjà vu -elämystä tarkastamillamme röykkiöillä ja kysymysmerkkisellä laivalatomuksella. Elämyksellisempää oli retkeläisen (Kristian?) pohdinta siitä, että pronssikautiset röykkiöhaudat kertovat skandinaavien metallintarpeen laajentamasta kaupasta.