Tigerstedtit Napparissa: kesän lopulla 1909

Tigerstedtin suvulla säilyneet kirjeet ovat valitettavasti lähes kaikki kapteeni Severin Tigerstedtin kirjeitä vaimolleen Venäjältä. Vaimon kirjeet eivät ole säilyneet ja Suomessa ollessa pariskunta oli tietenkin yhdessä eikä ollut tarvetta kirjoittaa. Ainoa poikkeus ja tirkistysreikä Napparin elämään ovat Tigerstedtin kirjeet kesältä 1909, kun vaimo oli lähtenyt Helsinkiin terveydellisistä syistä.

Kapteeni Tigerstedt mainitsee Kokemäen kirkossa sunnuntai-iltapäivällä 29.8.1909 pidetyn ruotsinkielisen jumalanpalveluksen. (Muistitiedon mukaan Kokemäellä pidettiin 1800-luvun lopulla kerran kesässä ruotsinkielinen jumalanpalvelus seurakunnan kielivähemmistölle.) Hän ei itse lähtenyt kirkkoon ja kokonaisvahvuus oli 13 henkeä, joiden joukossa olivat neiti Karlsson, Rosina Gräsbeck (o.s. Tigerstedt) ja "Alfthanit Risteeltä ja Peipohjasta". Suomalainen virallinen lehti kertoo 26.9.1908 Risteen asemapäälliköksi nimitetyn kirj. L. Alfthan, joka lienee siis yksi jumalanpalvelukseen osallistuneista tai heidän lähisukulaisistaan.

(Alfthaneja ei mainita muissa kokoelman kirjeissä. Tigerstedtien tuttavia paikkakunnalla ovat kirjeiden maininnoista päätellen sukulaisten ja neiti Karlssonin lisäksi Grönholmit, Sinivaarat ja nimismies Rosenlindtin perhe, joiden luona perheen poikia muistutetaan käymään joululomalla 1916. Sinivaara avusti kapteenin "afaareissä". Satakunnassa 17.2.1906 julkaistun ilmoituksen mukaan varamaamittari Fr. Fr. Sinivaara asui 5 minuutin päässä Kokemäen pysäkiltä.)

 Yhdessä kirjeessään kapteeni raportoi köksän ostaneen juuston, pikkukalaa, sardiineja, makkaraa ja anjovista – palvelusväen käyttöön! Kapteenin mielestä tämä oli ylenmääräistä eikä hänestä ollut tarpeen leipoa pullaa, kun ei herrasväki sitä syönyt. Köksä totesi, että palvelusväen oli tapana saada pullaa. Ja se siitä.

Kirjeen kirjoituspäivänä (22.8./4.9.) oli soinut puhelin keskipäivällä ja Risteen asemalta ilmoitti Mechelin (etunimi?) saapuneensa tarkistusmatkalle Kokemäelle. Hän pyysi Tigerstedtien vieraanvaraisuutta, jota saikin. Illalla puhuttiin, juotiin punssia, syötiin illallista.

Seuraavaana päivänä Mechelin nousi puoli kymmenneltä. Aamukahvin ja pienen puistokävelyn jälkeen hän käveli Kokemäen lääkärin luo.

Lähteet: 
Kaisa Kyläkoski: Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit. 2009 s. 89-90
Severin 'Gustavovitj' Tigerstedt, gardeskapten, godsförvaltare, oljedirektör i Ryssland 1888-1918 I-II. 1996 s. 375-379, 667, 762 (Käytettävissä ainakin Åbo Akademin käsikirjoitusarkistossa.)