Monikulttuurinen maamme ja suomalaisuus

Törmättyäni Karimo-illassa käsitteeseen "Isänmaallinen lukukirja" löysin sellaisen omistakin varastoistani. Ja kiinnitin uutuuskirjoissa huomiota nimekkeeseen Monikulttuurisen maamme kirja. Siinä on esisanojen mukaan haluttu näyttää, että suomalaisessa kulttuurissa "on sekaisin kaikenlaista ainesta. Suomen kieli elää ja muuttuu kulttuurin mukana."

Kovin kauaksi isänmaallisesta lukukirjasta ei kuitenkaan oltu päädytty, sillä on haluttu esitellä "suomalaisen kulttuurin tärkeitä tekstejä, jotka ovat monella tavalla vaikuttaneet siihen, mitä suomalaisuus on". Mukana ovat siis kaikki tutut: Agricola, Kalevala, Runeberg, Kivi, Topelius, Aho, Pakkala, Leino, Jotuni, ... Näiden jatkoksi liitetyt rocklyriikat ja pari maahanmuuttajan tekstiä eivät mielestäni merkittävästi muuta minulle tuttua kuvaa suomalaisuudesta. Eikä tainnut olla tarkoituskaan.

Tekstit ovat lukukirjassa erillisiä ja niiden väliin mahtuvat ajatukset syntyvät lukijoiden päässä. Itse jäin miettimään m.m. kulttuurin ja kirjallisen kulttuurin olennaisia eroja.

Suomalaisuudesta puheen ollen

• Pitkälä, Pekka: Pyramidit, pyhät raamit. Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta
• Ruuska, Petri: Kuviteltu Suomi: Globalisaation, nationalismin ja suomalaisuuden punos julkisissa sanoissa 1980-90 -luvuilla
• Sahila, Mikko; Rouvinen, Mikko: "Nigeriassa ei opeteta Kalevalaa" - Suomalaisuudesta
• Häkli, Jouni: Who is the Finn? : Globalization and Identity in Finland  
• Kyyrö, Jere:  Kansalaisuskonnon ulottuvuudet suomalaisessa tutkimuksessa - Käsitehistoriallinen analyysi 
• Nummila, Hanna:  Kokon yhteen kokoomat - Amerikansuomalaisen identiteetin vaiheet 1936-2010 Amerikan Uutisten juhannusartikkelien valossa (*)
• Pitko, Maija; Rikkola, Marika: Historia yhteiskunnan peilinä? Historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmat suomalaisessa postmodernissa yhteiskunnassa 
• Elio, Keijo: Ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa 20. ja 21. vuosisadan vaihteessa : Historian ja yhteiskuntatiedon opetus vahvistamassa kansallista yhteenkuuluvuutta 
• Kosunen, Kaisa: Isänmaantoivoista maailman kansalaisiksi. Terveysopin oppikirjojen ja opetussuunnitelmien sisällön muutokset ja tekstien retoriset keinot 1944-1984  
• Sjöstrand, Per Olof: Hur Finland vanns för Sverige : en historia för nationalstater
• Hyvönen, Arja; Kansainvälisesti adoptoidun juuret. Juurien sisällöllinen määrittely ja niiden tärkeys adoptioneuvonnan, adoptoitujen ja adoptiovanhempien näkemänä  
• Ruottinen, Laura: Kiveen veistetty kansakunta : Suomen kansallismuseon ulkoveistoskoristelu
• Timonen, Riia: Mesikämmenen muotokuva : karhuaihe suomalaisen taiteen historiassa

Ajatella, että täällä elettiin vuosituhansia miettimättä kansallisuutta tai sen määritelmää! Pertti Haapala totesi äskettäin 

On kummallista, että mitä globaalimmaksi maailma tulee, sitä vahvemmin pyritään kansallisvaltioissa etsimään kansallista kaanonia, jonka mukaan tehdään historian oppikirjat ja selitetään kansakuntaa. Tutkimme miten “Suomi” on syntynyt ihmisten arjessa ja heidän päässään, miten Suomen historia keksittiin ja miten se on sittemmin ymmärretty kansallisena kertomuksena

Eilen ilmestyi Tampereen yliopiston Aikalaisessa mainiot Irma Sulkusen ja Ville Kivimäen haastattelut: Suurmieskultti yhä voimissaan ja Isänmaallisuus oudoissa käsissä.

(*) Suomalaisuutta yritettiin muuten Amerikan siirtolaisten keskuudessa ylläpitää julkaisemalla Lukukirja amerikan suomalaisille lapsille. 

Blogin huolelliset ja pitkäaikaiset lukijat tuskin yllättyvät siitä, että kuvitus ei ole Suomea nähnytkään. Luminen metsä on Tukholman ympäristöstä ja Carl Curmanin 1880-luvulla ottaman valokuvan tarjosi RAÄ Flickrissä.