Kohdattua

Luminen maisema lehdestä Joulupukki 1909.

Jouni Kuurne kertoi miten Hugo Heideman näki Isabella Duncanin. Mme Flore oli käynyt katsomassa Vapriikin Ladyn tyyli -näyttelyn. Marko Leppänen raportoi veturin romutuksen.

Reijo Valta esitteli autolle ehdotettuja nimiä, ranta-aitan siirron, rajakiven ja tuoretta rautatiehistoriaa. Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisen museon blogissa vastasi kysymykseen Montako liikettä tarvitaan maitolaiturin siirtämiseksi kuorma-autosta näyttelysaliin?

Juha-Matti Granqvist jakoi reseptin 1700-luvulta. Tuomo Kesäläinen esitteli hautakumpujen kivistä tehdyn talon ja sillan.

Reija Satokangas kävi antiikkimessuilla:

Ensimmäinen huomio on, että kahdellakin pöydällä on minun kirjojani myynnissä. Siis minun kirjoittamiani, – hassua. (Kirjallinen tuotantoni on jo antiikkia? ) Toinen huomio, voisin käveleskellä ja ihailla kaikkea vanhaa, astioita, kirjoja, tauluja, laukkuja, kaikkea – vaikka kuinka kauan. Kolmas huomio, messuilla on juuri sitä samaa porukkaa, joka kulkee museoyhdistyksen tilaisuuksissa.

Ylioppilaslehden Elina Loisa uudisti merkkipäiväperinnettämme.

Ilarios kannusti wikipedian täydentämiseen. Charlotte antoi vinkkejä på svenska varteenotettavana historiantutkijana esiintymiseen.

Heli mietiskeli lähistoriasta kertovia kirjastokirjoja. Kontra on sukututkimuksen alkutaipaleella.

Anu Lahtinen kertoi kuningatar Margaretan nuoruudesta ja markkinoi Lahden historiapäiviä.

Otto mietti Äänislinnan miehitystä. Joonas luki Peter Englundin kirjan Sodan kauneus ja kauheus.

Terveisiä yläasteelta:

Sitten iso historian koe torstaina ja perjantaina iso ranskan koe. 7C:t sanoivat, ettei tuo historiankoe ollut yhtään vaikea, eikä siinä kuulemma ollut esseekysymyksiä, joten sen puolesta ei pelota. Toisaalta meidän historianopettaja ei tunnu tajuavan mun vastauksia luokassakaan, ja se arvosteli esseetkin todella tiukasti...