Raili Mikkanen kertoi vuoden 1916 linnoitustyömaille sijoittuvan nuortenkirjansa ilmestyvän ensi kuun puolella. Tulevasta hän paljasti hieman:
Tekeillä on täyttä päätä nuorten tietokirja, hurjan kiva aihe, mutta myös aikuisille tuleva Suomen historiaan liittyvä jo kihelmöittää. Aihe on lupaava ja merkitsee taas Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojen penkomista. Viihdyn siellä, pidän arkiston ihmisistä, olen jo suorastaan ikävöinyt takaisin pääsyä, sillä muutamaan vuoteen en ole käynyt talossa.
Réa luki Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittaman Ruman ja myös Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita ja suositteli niitä "kaikille kylmien talvi-iltojen lämmikkeeksi!" Kiitos Tapio Riikosen tarinoita pääsee kätevästi lukemaan Project Gutenbergin sivuilta (osa 1 ja osa 2).
Ancestry Insider esitteli in English amerikkalaisen väestölaskijan, joka kohtasi joukon puhumattomia ruotsalaisia. Yksinkertaisetkin lähteet voivat yllättää.
Lumikko mietti tunnustuksellista proosaa. Anneli luki digitoituja sanomalehtiä ja ajatteli Kansalliskirjaston hankkeen jatkumista. Ilona Kemppinen kirjoitti historiallisen romaanin viehätyksestä: osa I ja osa ÍI Kalsareita ja kuninkaallisia.
Espan Lyyli aloitti uudessa työpaikassa:
Meren rannalla seisova museo on suuri, osa isompaa kokonaisuutta. Rakennuksenakin valtava. Ihmisiä on paljon, työtilat ovat nykyaikaiset ja modernit. Kuitenkin työ itsessään on hyvin samanlaista kuin edellisessä työpaikassani aina käytettävää arkistotietokantaa myöten, joten pääsin helposti työtehtäviin kiinni.Suketus luki kätilön muistelmia. Kirsi Hietanen luki Simo Pajusen romaanin Kaarti - tarina miehestä, joka poistuu rintamalta ja Irja Sinivaaran Kevään hämärän. Otto luki Lasse Laaksosen tutkimuksen Mistä sotakenraalit tulivat – Tie Mannerheimin johtoon 1918–1939.
Kotiseutuliitto muistutti FB:ssä kirjaesittelyistään. Jokseenkin ainoa paikka, jossa paikallishistoria pääsee esille.
Hiidenkivi-blogin kirjoittaja kävi Gallen-Kallelan näyttelyssä Helsingin kaupungin taidemuseossa. Reijo Valta esitteli Oulusta Kristian Huitulan Kalevala-sarjakuviin perustuvan kiertonäyttelyn. Vielä ehtii molempiin! Muistutuksena myös, että Kultturien museossa (ilmainen!) on Gallen-Kallelan Afrikka-näyttely auki 1.4.2012 asti.
Artefactassa listattiin museoiden tammikuun esineet. Jenni Sahramaa tarkasteli keskiaikaisia seinävaatteita.
Kungliga biblioteketin Vardagstryck etsi på svenska August Strindbergiä puhelinluettelosta.
Havaintoja-blogin kirjoittaja havainnoi Kansallisarkistossa:
Ajatella, että niin paljon vanhoja kirjeitä päiväkirjoja lehtiä asiakirjoja lappusia ja muita on siinä ihan käden ulottuvilla, ajatella että joku elävä hengittävä ihminen on elänyt täyden elämän ja omalla kädellään kastanut kynänsä terävän kärjen musteeseen ja antanut oikealle kallistuvan käsialan luoda paperille kaikenlaisia lenkkejä ja kiemuroita, sen kirjoittaminen kesti ehkä hetken ja sen jälkeen hän meni ehkä juomaan kahvia tai nukkumaan tai lisäämään puita kakluuniin tai mitä tekikin, mutta tuskin hän ajatteli, että nyt minä valuttaisin omia sormiani pitkin sitä samaa paperia ja lukisin analysoiden niitä kirjainten kiemuroita ja haistaisin sen paperin hajun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti