(lainaus jatkuu alla)
Entisaikaan uutiset pysyivät freeseinä huomattavasti kauemmin. Porista kerrottiin ulkomaailmaan Kokemäenjoen kevättulvasta 2. päivä elokuuta ja Inrikes Tidningar painoi tekstin 14.8.1780.
No, tulva oli kylläkin kestänyt tavallista kauempaan, "vasta kesäkuun lopuusa vedenpinta oli tavanomaisella tasolla". Nousua oli ollut 2,5-3 kyynärää eli puolitoista metriä. Joen rannan peltoja ja niittyjä oli veden alla niin Tyrväällä, Huittisissa kuin Kokemäelläkin. Näillä ei päästy tekemään töitä, joki vei mukanaan maata ja vesimyllyjä. Kalastuslaitteita ei päästy rakentamaan ja jos yritettiin niin joki vei materiaalit mukanaan eikä metsästä päästy hakemaan uutta.
Kolme vuotta myöhemmin Huittisista kirjoitettiin 17.9.1783 ensijaisesti kirkonkylän tulipalosta ja kun oli päästy valittamisen alkuun, käytiin läpi kaikki Huittista parinkymmenen vuoden aikana kohdanneet katastrooffit, joista monet olivat Kokemäenjoen tulvia (Inrikes Tidningar 30.10. & 20.11.1783). Näihin viitaten kirjoitettiin marraskuussa 1784 "Porin läänistä" parin sivun analyysi ja toimenpide-ehdotus. (Inrikes Tidningar 6.1.1785). Tähän reagoitiin Huittisissa ja vastaus on päivätty 16.4. (Inrikes Tidningar 1.9. & 5.9.1785). En muista tehtiinkö tämän jälkeen joenraivausta, sen hyödyllisyydestä oli ilmeisesti ainakin kaksi eri mielipidettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti