Sain irti ajatuksia, joita voi soveltaa Suomen menneisyydenkin miettimiseen. Ruotsissa ei tuolloin ollut (vahvaa) valtiorakennetta eikä järjestäytynyttä uskontoa niinkuin ei Suomessakaan. Eli henkilösuhteet olivat a ja o. Samaan tapaan kuin nykypäivän Venäjällä ja Afrikan maissa.
Heti ekassa luvussa yllätyin lukiessani "ruotsalaisista" palkkasotureista Bysantissa. Kauppasuhteiden lisäksi viikingeillä oli siis uskomattoman laaja toimintapiiri. Mutta Itämeren pohjoisosiin se ei ainakaan tämän kirjan puitteissa osunut. Ollenkaan. Kirjassa oli yksi kuva Suomesta löytyneistä miekoista. Suomalaisia tavaroita oli löytynyt Laatokan eteläpuolisesta kauppapaikasta. Ja suomalaisia tyttöjä vietiin orjiksi ulkomaille.
Esihistorian opiskeluni on vasta alkutekijöissään, mutta mielikuva on, että monet löydöt Suomesta on tulkittu ulkomaalaisperäisiksi. Että emme ihan eristyksissä olleet. Mutta riimukivien ja ulkomaisten lähteiden puuttuessa asiasta ei voi sanoa mitään? Kauppiaat olisivat tietenkin ohittaneet rannikkomme, jos täällä ei olisi ollut mitään tarjolla tai jos vallanpitäjä olisi sulkenut rajat tehokkaasti. Jälkimmäinen ei ainakaan pidä paikkaansa.
Noidiksi tulkittujen naisten haudoista on "Pohjolassa" löydetty hampun siemeniä ja siitepölyanalyysin perusteella hampun viljely kasvoi voimakkaasti viikinkiajalla. Hampusta saatiin sekä kuitua että öljyä. Suomesta vastaavaa tietoa?
Kirjan mukaan käsikivillä sai tunnissa jauhettua jopa 5 tai 6 litraa jauhoja. Enpä taida tarkistaa omatoimisesti.
Onko Suomesta löytynyt pellavanhinkkauslautoja ja -kiviä? (glättsten) Tekstiilien merkityksestä kirjassa oli pari sivua, mikä ei ole yllätys katsottuani kahteen kertaan Historiska museetissa Dick Harrisonin juontaman videon, jossa hän painotti tekstiilien arvoa ja statusmerkityksiä. Näistäkään meillä ei ole esihistorialliselta ajalta tietoa omasta maastamme? Minkälaisia seinävaatteita oli yläluokkamme seinillä?
Action-kuva viikingeistä julkaistu Turun lehdessä 18.5.1899.
2 kommenttia:
Yläluokan seinillä on käsittääkseni ollut ns. raanuja - mutta näistä taitaa olla mainintoja vasta 1300- ja 1400-luvulta eteenpäin esimerkiksi Turun linnasta.
Mieleeni tulee käsite gobeliini - onko se sitten vähän tavallista isompi raanu?
Seinävaatteita voi tehdä monella tekniikalla joko suoraan kangaspuissa tai sitten kirjomalla niinkuin Bayeuxin seinävaate. Eli jos Suomessa on ollut a) tarpeeksi varallisuutta ja b) eurooppalaisesta sisustusmuodista tietoa, niin varmasti on jotain väsätty. Tekstiileihin uhratusta ajasta ja materiaalista tulee mieleen Designmuseosta noin vuoden takainen näyttely, jossa oli upeita kirjottuja kankaita, joita joku paimentolaiskansa esitteli hääjuhlien yhteydessä.
Lähetä kommentti