Suometar julkaisi 3.3.1848 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomuksen, johon sisältyi perustajajäsen Adam Vilken muistokirjoitus. Hän oli syntynyt Lappeella Lensulan kylässä Lensun talossa, vanhempinaan Juhana Kiiski ja Liisa. Muistokirjoituksen mukaan Adam oli opettajan ehdotuksesta vaihtanut talonpoikaisen sukunimen herraskaiseksi. Ja opettaja sai sen myös valita. "Tarkkaan nyt pojalta hänen kotinsa maanpaikkoja ja tiluksia sekä niiden nimiä ja näköä kuulustelevalle, pisti Lensulan kylän rajoilla olevan Vilkjärven nimi niin mieleiseksi korvillensa, että siitä pian katkaisi poika-huonolle uuden nimen, näin Vilken Kiiskistä tehden."
Että näin niitä nimiä tehtailtiin. Nimistä puheenollen...
Harma Järvisen lisensiaattitutkielma on Isoisältä pojalle, isoäidiltä tyttärelle. Suvun nimen antaminen ja nimenmääräytymistapa esikristilliseltä ajalta nykypäiviin.
Jaana Heinosen gradu on nimeltään "Nimi kertoo kaiken"Keskisuomalaisten henkilönnimiin liittyvät stereotypiat
Eija-Helena Kettunen on tutkinut Etunimiä ja nimikäytäntöä Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa
Reetta Oksasen gradu on "Se nimen määrää kenen lapsi on"Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun
Jaana Tokolan otsikko kuuluu Etunimi - merkki yhteisöllisyydestä vai yksilöllisyydestä? Etunimi maatalousväestön maailmankuvan ja perhekäsityksen heijastajana 1800-luvun Kalajoella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti