Mielenkiintoisimmat vastaukset tulivat viimeiseen kysymykseen tulevista naishistoriaa sivuavista projekteista. Kirsi Vainio-Korhonen on saanut rahoitusta 1600-luvulla (ja 1700-luvulla?) kätilöiksi koulutettujen naisten tutkimiseen. En ole moisista kuullut, en edes muista mainintoja kaupungeissa toimineista kätilöistä. Oletettavasti mimmit eivät ole aatelisia, joten tästä voi irrota jotain suurten massojen elämästäkin. Jee!
Tuomas Hoppu taas kertoi tekevänsä yhtä projektia ensi kevääseen ja sen jälkeen jotain muuta, jossa taisi olla naisten mukanaolon mahdollisuus. Mutta eikös Hopulla pitäisi olla työn alla Kokemäen historian jatko-osa? Puolet pitäjäläisistä naisia, mutta ei naishistorian potentiaalia?? Sentään meijerikoulukin oli. Ja mestaruuspesäpallojoukkue.
Asia olisi jäänyt tähän, mutta ulos päästyä olin vielä kuuloetäisyydellä kun Hoppu ja paneelikeskustelussa kolmantena esiintynyt Marjo T. Nurminen tulivat jalkakäytävälle. Kuultuani maagisen sanan (jota eri tarvinne tähän toistaa) hyökkäsin Hopun kimppuun. Kyllä, hän tekee juuri Kokemäen historiaa ensi kevääseen, jolloin rahoitus loppuu. Kirjan varsinainen valmistuminen voi mennä vuoden 2011 puolelle.
Lyhyessä keskustelussa tuli selväksi, että kirjoitustyölle oli määritelty pituus ja aikataulu. Joustavaksi elementiksi jää laatu eli läpikäydyn lähteistön määrä ja sen analyysiin käytetty aika. Näin olin ainakin ymmärtävinäni. Ja mainittujen lähteiden perusteella tulossa paremminkin kuntahallinnon kuin kuntalaisten historia.
Kuvituksena kokemäkeläisiä yhteiskoululaisia, mummoni valokuva-albumista kaapattuna. Ilmeisesti 1930-luvun loppupuoliskolta. Kuvaaja minulle tuntematon.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti