Historianopetuksesta ja -oppimisesta

Kävin viime viikonloppuna katsomassa elokuvan Che - sankari, joka kertoo Kuuban vallankumoustaistelusta Che Guevaran näkökulmasta. Vallankumouksen kulusta minulla oli enää hataria muistoja, aiheen opiskelusta on kulunut jo lähes kolmekymmentä vuotta.

Ollessani ala-asteella luin nimittäin nuortenkirjan, joka sijoittui Kuubaan vallankumouksen aikaan. Siinä kuvattiin taistelijoita, mutta selkeimmin jäi mieleen lukemisen opettaminen, johon Che-elokuvassakin viitattiin. Kirja ei tarjonnut kovin laajoja taustatietoja, joten tietosanakirjan (?) avulla otin asioista paremmin selvää ja tein vallankumouksesta oma-aloitteisesti ja -toimisesti A4-posterin. Opettaja laittoi sen luokan seinälle, joten ilmeisesti en ollut eksynyt kovin puolueellisiin lähteisiin.

Pikkuprojektini sisällöstä ei siis jäänyt pysyvää muistijälkeä. Saman voi (valitettavasti) sanoa varsinaisesta opetuksesta niin ala-asteella, yläasteella kuin lukiossakin. Aikuisiällä vasta on palasia osunut oikeasti kohdalleen ja vielä on paljon rukattavaa.

Apropoo... Viime aikoina on Helsingin Sanomien yleisönosastossa kirjoitettu 1980-luvun historian oppikirjojen samankaltaisuudesta. Keskustelussa ei ole huomioitu sitä, että oppikirjaa ei joka opettaja luetuttanut kuin Raamattua. Ei ainakaan Kari Koukkunen Kokemäen yläasteella 1984-87.

Koukkuselle ei riittänyt viranomaisten hyväksymä oppikirja, vaan hän kertoi meille myös oman totuutensa. Jonka kirjoitimme sanelun mukaan sinisiin ruutuvihkoihin. Hänen näkemyksensä oli muistaakseni punertava, kaikki tiesivät sen, ja näin opimme, että historiaa voidaan tarkastella ja tulkita eri tavoin. Mikä ei ollut huono läksy.

(Koukkunen muutti pois Kokemäeltä, lienee sama Kari Koukkunen, josta keskustelupalstalla vuonna 2007 arvio "Kari Koukkunen, lukion filosofian ja historian ope. Yleisnero, renessanssimies ja aivan helvetin hyvä ja innostava opettaja!". Toisessa keskustelussa kerrottu "Meillä oli lukiossa opettajan itsensä kirjoittama oppikirja. Siitä sitten alleviivailtiin. "Tämä on erittäin hyvin sanottu!"" kuullostaa myös tutulta.)