Maula ei jättänyt viestiä vaimolleen

Talonpojan vävy Olli Ollinpoika Maula lähti vuoden 1800 alkupuolella kotitienoiltaan, Kemin pitäjän Ali-Paakkolan kylästä. Ei jättänyt vaimolleen Elsa Hannuntyttärelle, eikä kenellekään muullekaan sanaa suunnitelmistaan. Elsa ei ollut odottavaa sorttia vaan jo vajaan vuoden kuluttua laitettiin sanomalehteen (Inrikes tidningar 24.3.1801) kuulutus uuden avioliiton mahdollistamiseksi.

Elsa ja Olli oli vihitty 4.12.1791, jolloin molemmat olivat saman kylän talollisten lapsia. Avioliitosta syntyivät ainakin tyttäret Walborg (s. 4.4.1792), Elsa (s. 22.9.1796) ja Margareta (s. 8.4.1797). (Hiski, RK 1792-1798 )

Jonkinlainen tieto Olofin kuolemasta saatiin, sillä 19.12.1802 Elsa vihittiin lesken statuksella, sulhasenaan "Bond:s: Nils Olofsson Rusko". Tälle pariskunnalle syntyi tytär Catharina 19.11.1803. (Hiski, RK 1799-1805)

Ja kun pohjoiseen päästiin:

• Kemijoella ja -järvellä kulkemisesta on pitkäjuttu sanomalehdessä Inrikes tidningar 11.3. 1796
• "Kemijärven kulttuuriympäristöohjelma esittelee yli sata alueen kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta"
• Hjalmar Appelgen: Muinaisjäännöksiä ja Tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa (Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja V. 1882)
  

Saksaan päin

Noin vuosi on vierähtänyt Lontoon käynnistä, jolloin kirjakaupasta tarttui mukaan Simon Winderin Germania: A Personal History of Germans Ancient and Modern. Näytti popularistiselta katsaukselta ja ajattelin, että esivanhempien maan historiaan olisi hyvä saada otetta. Mutta Winder ja minä osoittauduimme vääräksi yhdistelmäksi. Aloitin kirjan ainakin kolme kertaa ja nukahdin kesken kaiken. Tällä viikolla kokeilin lukea loppulukuja ja keskittyminen petti jälleen. Täytyy hankkia joku Horrible histories tasoinen opus, jostain.

Minkäs verran minulla niitä juuria saksanmaalla sitten on? Isän puolelta Lyypekistä lähtenyt Gabriel Gottleben sekä todennäköisesti myös Viipuriin päätyneitä porvareita. Äidin puolelta Vaasaan saapuneet Nagelit, Ruotsin kaivoksille rekrytoidut Lybeckerit sekä kahden Hohenthalin vaimot. Kartalle aseteltuna suhteellisen pohjoisesta Saksasta lähtöisin kaikki, ei mitenkään yllättävästi. Sen sijaan yllätyn iloisesti, jos alla oleva Google kartta näyttää viisi paikkamerkkiäni. Kyseinen palvelu ei ole ollut ystäväni.


Näe Saksalaiset juuret isompana karttana

Gottlebenin juuria olen yrittänyt selvitellä, mutta nämä muut ovat jääneet (vielä) vähemmälle yritykselle. Hohenthalien osalta olen ajatellut, että muut ovat jo kaiken yrittäneet, mutta viime viikon lopulla juolahti mieleen, että jos eivät olekaan. Ainakin voisi tarkistaa Torsten Hohenthalin Genos-artikkeleissaan mainitsemia lähteitä?

Niinpä kävin lauantaina tiirailemassa aatelismatrkkeleita Kansalliskirjastossa (ja myöhemmin huomasin, että sama nide olisi ollut verkossakin). Luin G-gruppenin sivuilta ohjeistusta saksalaiseen tutkimukseen ja totesin aivan liian haastavaksi ja vaativaksi sielunrakenteelleni. Joten tartuin (virtuaalisesti) lompakkooni ja tein maanantaina tarjouspyynnön saksalaiselle sukututkimustoimistolle, josta minulla oli hyviä aikaisempia kokemuksia. Ottivat yhteyttä heti seuraavana päivänä eli asiakaspalvelun perusteet edelleen hallinnassa. Ties vaikka joulupukki toisi minulle lisää aatelisia juuria? Niitä odotellessa voisi vaikka tavata Pommerin ruotsalaista aikaa esittelevää sivustoa.

Oli Joakim Hohenthalin vaimo aatelinen tai ei, Stralsundissa asuessaan pariskunta on varmasti nähnyt Katharinenkirchen, josta alla oleva viehättävä kuva Wikipediasta. Sen myötä nimipäivätoivotukset Katariinoille, Kaisuille, Kaisoille yms!

Uutisia toiselta puolelta maapalloa

Jostain tuli tietooni Uuden-Seelannin sanomalehtiarkisto ja pitihän sitäkin testailla. Tiedettiinkö siellä asti Suomesta jotain? Toki tiedettiin, osumia tulee runsaasti ja ovatpa yllättävän ajankohtaisiakin.

New Zealander kirjoitti 15.3.1851 Ranskan Louis Phillipestä, joka käväisi Suomessa 1700-luvun lopussa. Miekkonen on ollut uutisissa aivan äskettäin, Yleisradio otsikoi 17.11. Ranskan kuninkaan Muonion-seikkailut vihdoin nähtäville Suomessa, 18.11. Ranskan kuningas jätti jälkeensä pojan - sukua asuu edelleen Lapissa ja 22.11. Ranskan kuningas maalautti suomalaisen poikansa tauluun. Näistä sensaatioista (joista kannattaa lukea huolellisesti kohta, jossa todetaan, ettei isyydestä ole varmuutta) ei Uudessa Seelannissa kerrottu vaan todettiin, että "In August 1795 he stood on the icy headlands of the North Cape, but eighteen degrees from the Arctic Pole itself. Traversing Bothnia and Finland, but shunning Russia from distrust of the Empress Catherine, he returned to Copenhagen..."

(Koska Lappi tuli tässä mainituksi vasemmalla kuvat Lappalaisnainen lapinpuvussa ja Lappalaismies lapinpuvussa Kansalliskirjaston kuva-arkistosta, metatietojensa mukaan peräisin kirjasta The Costume of the Russian Empire. London 1803)

Wellington Independent raportoi Euroopasta 24.12.1851 m.m. Royal Geographic Societyn kokouksesta, jossa oli palkittu suomalainen tutkimusmatkailia Georg A. Wallin. Parhaillaanhan vietetään hänen juhlavuottaan (tms.) ja matkakaapunsa ynnä muuta esineistöä on tiirailtavana Kansalliskirjaston näyttelyssä.

Omituisin tarkistamani leike oli lehdestä New Zealand Colonist and Port Nicholson Advertiser 3.3.1843. Siinä esitettiin ulkomaanuutisena Venäjältä, frankfurtilaisen lehden Post Ampt Gazette kautta tarina salamurhasta Pietarissa. Tekijänä suomalaissyntyinen metsänvartija Rheimann ja uhrina tämän esimies prinssi Gagaun, tsaarin hovin seremoniamestari. Syyllinen tuomittiin saamaan 6000 ruoskaniskua. Osan tästä kärsittyään oli nyt sairaalassa. Mitään vahvistusta/kumousta tai lisätietoa en tästä tapahtumasta onnistunut löytämään. Google osui Journal de Touloisen digitoituun numeroon päiväyksellä 31.8-1.9.1842, jossa samainen uutinen välietttynä Pietarin kirjeessä päiväyksellä 16.8. Tällä tarkennuksellakaan ei kotimaisista sanomalehdistä tullut osumia hakuihini. Osaisiko joku toinen paremmin?

Lentokoneen kuvia

Selailin Flickrin The Commons - osiota, joka oli Suomen suhteen hieman laajentunut. San Diego Air & Space Museum Archives oli laittanut esille Suomen ilmavoimien koneiden kuvia jo vuonna 2010, mutta kolme kuvaa oli lisätty 11.11.2011. Ne olivatkin mielenkiintoisempia kuin aiemmat kaksi. Minun silmiini sekä ihmiset että maisemat ovat uskottavasti suomalaisia, mutta ilmavoimistamme enemmän tietäviä on ihan varmasti, kommentteja saa esittää. Kuvat postauksen alareunassa.

Mukava on, että ulkomaiset museot digitoivat Suomeakin koskevia kuvia ja vieläpä vapaaseen käyttöön. Ruotsissa on tänään käynnissä tilaisuus Bilder – tillgängliga eller inlåsta?, jonka inspiroimana taisi Anna Boman kysyä Twitterissä

Liten opinionsundersökning: Rätt eller fel att Riksantikvarieämbetet visar bilder från utlandet på Flickr Commons?

Martin Rundqvist vastasi "Rätt! Så länge det är foton i svenska arkiv så ingår det i det arv Raä skall förvalta." ja Boman kuittasi

Hörde synpunkt att svenska skattemedel främst ska gå till svenska bilder.Det tycker inte jag,så tack för input!

Miten mahtaa olla Suomen digitointiohjelmien laita, onko joku keksinyt vetää linjauksia valtakunnan rajojen mukaan? Edellämainitusta tilaisuudesta twiittailee Lars Lundqvist, joka on m.m. kuullut "Öppet högkvalitativt material skapar ryktbrahet. Andra som inte tillgängliggör blir osynliga och glöms bort". Tukholmassa puhutaan fiksuja.

Brewster BW-373

Brewster BW-229 Buffalo
Brewster BW-355 Kuvan yhteydessä olevan kommentin mukaan lentokoneen rahoitti Nokia Oy ja yhtiön pyynnön mukaan nimenään Noka. Keskustelua aiheesta verkkofoorumilla.

AD 1790 & 1808-1809

Harvoin olen tömähtänyt ulos historiallisen romaanin tunnelmasta yhtä vauhdikkaasti kuin avattuani Lennart Rydsjön nuortenkirjan Spionerna från Sveaborg (1985). Takakannen mukaan eletään vuotta 1790 ja ensimmäisten rivien mukaan kevättä. Puolessa välissä sivua päähenkilön nimetään Onniksi. Hän, ystävänsä Olga ja äitinsä Irja ovat kotoisin Sipoosta.

Tietoni etunimien historiasta ovat kertyneet epäjärjestelmällisesti sukututkimuksen yhteydessä. Olen mahdollisesti erehtynyt, mutta rohkenen epäillä, että Onni tuli käyttöön vasta suomalaisuusajattelun myötä 1800-luvun loppupuolella. Irjakin tuntuu tuoreelta ja Olga niin venäläiseltä, että luulisin yleistyneen vasta 1800-luvun puolella.

Mutta täytyy tietenkin olla varovainen. Tuttu 1700-luvun tuntija hermostui ruotsalaisen tv-ohjelman AD 1790 Helsinki-kuvauksesta, jossa lapsi oli vankilassa vastoin ajan rangaistuskäytäntöjä. Yritin pehmitellä, että voihan sitä tapahtua tavanomaisesta poikkeavaa. Jopa nimivalinnoissa, mutta uskottavampaan tulokseen Rydsjö olisi pääsyt perinteisemmällä valinnalla.

Internet-haut kertoivat, että tämä ei ollut Rydsjön ensimmäinen nuorille suunnattu historiallinen kirja, mutta jäi ilmeisesti viimeiseksi. Miehen taustasta ei selvinnyt mitään, mutta kirjat julkaistu Ruotsissa, joten varmaankin riikinruotsalainen, joka on arponut suomalaisen oloisia etunimiä puhelinluettelosta tms?

Toinenkin riikinruotsalainen ja historiallinen nuortenkirja osui kirjastohakuuni. Kim M. Kimselius on kirjoittanut sarjan aikamatkaseikkailuita, joista kymmenes sijoittui Suomen sotaan otsikolla Det glömda kriget 1808-1809 ja julkaistiin muisteluvuonna 2008. Kuten jo aiemmin totesin, aikamatkoista en suuremmin välitä, joten hyppäsin varsinaisen tekstin ohi kirjan loppuun.

Sieltä löytyi kirjailijan terveiset lukijoille. Hän toteaa, että päähenkilöt joutuvat kirjoissa tekemään hieman epätodennäköisiä asioita, mutta muuten yritetään pysyä tunnetussa historiassa. Kimselius kertoo tätä kirjaa varten tutkineensa aineistoa Hanasaaren kulttuurikeskuksen arkistossa (?). Kirjan tapahtumapaikoista hän oli käynyt Viaporissa ja Oravaisissa, tekstin kirjoittamisen jälkeen (!).

Loppusivuilla oli myös pari faktaruutua, aikajana ja sanalista tarjoamassa tukea lukijoille. Todellisia henkilöitä oli tekstiin upotettu näemmä huomattavia määriä. Sanalistassa oli mukana jopa Finland, siltä varalta ettei lukija tiedä ennestään sen olevan Ruotsin länsinaapuri...

Lisäys 24.11.2011 8:40. Aika ottaa jälleen hirsi omasta silmästä. Kimseliuksen faktapätkässä Suomi oli Ruotsin itänaapuri, tietenkin.

Sotaisia uutisia elokuulta 1714

Yllä taiteilija Aleksey Bogolyubovin näkemys Hangon taistelusta (Wikimedia), joka taisteltiin juliaanisen kalenterin mukaan 27.7. ja gregoriaanisen 7.8.1714.

Hampuri 31.8. (London Gazette 28.8.1714): "Letters from Petersbourg of the 10th bring an account, that the Czar continued still with his Army in Finland, and it was thought he would engage in no Enterprize before the arrival of the Danish Squadron, which was expected every Day. Prince Menzikoff was gone to Notebourg, in order to visit the Fortifications of that Place. We have since received advice from Stockholm of the 18th, that an Express was arrived there from Vice Admiral Wattrang with an account, that the Muscovites, by the favour of a great Calm, had attack'd the Swedish Galleys on the Coast of Abo. The Engagement lasted several Hours with great Obstinacy, but at length the Swedes were obliged to give way to the superior Force of their Enemies. After this Action Three thousand Muscovites landed in Aland, and took Possession of that Island without Resistance, the Swedish Forces, which amounted to no more that Six hundred Men, being withdrawn before to save themselves from being made Prisoners of War."

Tukholma 18.8. (London Gazette 31.8.1714): "On the 11th an Express arrived here from the Fleet with an account, that the Muscovite Galleys, by the favour a Mist and a Calm, had suddenly advanced to the Isle of Aland, and were then in a close Engagement with those of Sweden. We have been since informed, that they Took and Sunk some of our Vessels, after which they Landed a considerable Body of Troops in Aland."

Hampuri 4.9. (London Gazette 31.8.1714):

Alla oleva kaiverrus esittää kaapattujen ruotsalaisten laivojen tuontia Pietariin. (Wikimedia)

Kappalais Uppströmin kuolemasta

Rautalammin paikallishistoriassa Paavo Korhosen runojen luulisi olevan laajasti käytettyjä, mutta ne sietävät myös laajempaa jakelua. Rautalammin kappalaisen Jakob Uppströmin kuoltua 20.2.1820 Korhonen kirjoitti runon Kappalais Uppströmin kuolemasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa kokoelmassa Wiisikymmentä runoa ja kuusi laulua. Lainaan pätkän, josta näkee millaista pappismiestä aika (tai ainakin Korhonen) arvosti:

Mitäs muistat Rautalampi
Tämän vainajan tavoista?
Täm' oli täynnä laupeutta.
Vaan ei yhtään ylpeyttä;
Omilleen oli suloinen,
Otollinen ou'oillenkin,
Taitavammille tasainen,
Eikä tyly tyhmillenkä.
Otti alhaisten asiat
Hetikohta korvihinsa;
Ne kun neuvoa kyseli,
Saivat selvän joh'atuksen,
Jotka oppia anoivat,
Saivat vissit vastaukset;
vanhat harmajat halaili
Saaha häntä seuroihinsa,
Nuoret kanssa kaipasivat
Tulla kanssansa tutuiksi.

Ja papeista puheenollen,

• Harri Ahonen: Pitäjän hyödyllisin mies? : Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä
• Karl Gabriel Leinberg: Åbo stifts herdaminne, 1554-1640 (1903)
• Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen 1-4, jotka sisältävät monenlaista materiaalia, josta voi olla iloa henkilö- tai paikallishistoriaan.