Kokemäeltä Amerikkaan, osa 18

Wiljo Edward syntyi Kokemäellä puuseppä Kustaa Ferdinand Matinpoika Lehtosen ja Ida Salinda Joosepintyttären pojaksi 18.3.1883. Hän asui vuoden 1917 kutsuntakorttien täytön aikaan Fitchburgissa Massachusettsin osavaltiossa. Ilmoitti lähimmiksi omaisikseen isän ja äidin, joten oli ilmeisesti naimaton. Wiljo asui Fitchburgissa myös vuoden 1942 kutsunnassa ja siellä hän kuoli 8.11.1976.

Wiljon isosisko Hilja Maria (s. 10.8.1888) saapui Bostonin satamaan 28.3.1913 Ivernia-laivalla Liverpoolista. Hän oli viimeksi asunut Vehmaalla ja isä Kustaa jäi Hinnerjoelle. Vastaanottajaksi hän merkitsi Fitchburgissa asuvan veljensä Kustin. Isoveli Kustaa Teodor (s. 17.6.1890) asui vuoden 1917 kutsunnan aikaan edelleen Fitchburgissa ja oli mennyt naimisiin.

Hilja Maria meni naimisiin K. Victor Heikkilän kanssa ja heille syntyi tytär Hilkka vuoden 1919 paikkeilla. Hän oli naimisissa Hlge O. Kiurun kanssa kun Hilja Maria kuoli kesäkuussa 1963. Lyhyen muistokirjoituksen mukaan hän oli ollut jäsenenä kolmessa yhdistyksessä: Finnish Golden Age Club, the United Co-operative Society and the Workers Credit Union.

Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1881-1890 s. 885, 1891-1900 s. 1118
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Worcester County, Massachusetts; Roll 1685149; Draft Board: 0.)
Ancestry.com. U.S. World War II Draft Registration Cards, 1942 (Roll MIUSA1939B_082535; Local board: Wor , Massachusetts)
Ancestry.com. Massachusetts Death Index, 1970-2003
Ancestry.com. Social Security Death Index (Number: 017-03-8135;Issue State: Massachusetts;Issue Date: Before 1951.)
Fitchburg Sentinel (Fitchburg, Massachusetts) 18.6.1963 (Hilja Marian kuolinilmoitus)
Ancestry.com. Boston Passenger Lists, 1820-1943
Ancestry.com. Massachusetts Death Index, 1970-2003
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Fitchburg, Worcester, Massachusetts; Roll 962; Page: 3B; Enumeration District: 158; Image: 570.0.)

Ajan aiheista

Tämän viikon aiheita on ollut verotiedot ja Italian krusifiksit. Työpaikallani on toisinaan kyseenalaistettu ulkomaalaisten puolelta suomalainen käytäntö verotietojen julkisuudesta. Ja vastustusta löytyy suomalaisistakin, Hesarin verkkosivulla eka kommentoija kirjoittaa "Miksi tilinauha yleensä pidetään suojattuna, tai on minkäänlaista henkilökohtaista pankkitiliä, jos vuoden lopulla palkkasi on kaikkien ihmisten avointa riistaa. Kuka tämän käytännön aloitti ja kuka tästä hyötyy ja millä oikeudella?"

Käytäntö on ollut voimassa jo aika kauan. Yllä oleva otsikko on Hufvudstadsbladetin numerosta 10.2.1900 ja aloittaa muutaman sivun verokalenterin. Kunnallisverotus oli arvioperusteista ja julkisuudella tarkoitus varmentaa oikeellisuus. Sittemmin muodostunut maan tavaksi, jota minusta ei ole syytä muuttaa.

Maassa maan tavalla, tai maasta pois. Jos pitää uskonnottomien edelleen sietää Italian päiväkodeissa (!) krusifikseja ja Suomen kouluissa Hoosiannaa, niin ei sitten motkoteta muistakaan perinteistä.

Nytpä tahdon olla mä...

... pienen talon laittaja. Perspektiivipiirros kahden perheen omakotitalosta löytyi polulta Maa- ja metsätalousministeriö > Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset (kokoelma)AS-tyyppirakennukset . Samasta löytyy lisää malleja, joista ulkokuvan lisäksi esittelylehti, julkisivut, päädyt, pohjapiirrokset, leikkaus, hormit, palkkipiirustus ja rakennusainemenekkiluettelot.

Tutkimuksen tieteellisyydestä

Österholm-käsikirjoitus edistyy. Hitaasti, mutta edistyy. Olen käyttänyt aika monenlaisia lähteitä, muistanut lähdeviitteiden merkitsemisen, tulkinnut ja yhdistänyt. Kirjoittanut historiaa. Mutta olenko tehnyt tieteellistä tutkimusta?

Luonnontieteellisen korkeakoulututkinnon pohjalta vastaan: En. Minulla ei ole minkäänlaista tutkimushypoteesia, tarkoituksenani ei ole ponnistaa mikrohistoriasta yleisiin ilmiöihin. Yritän vain luoda mahdollisen täydellisen kuvan muutaman pikkurikollisen toiminnasta. Omaksi huvikseni.

Samalla tavalla sadat suomalaiset sukututkijat pysäävät sukutaulujaan ja -kertomuksiaan. Parhaimmillaan käytetään oikeita lähteitä oikealla tavalla ja toisinaan mennään siitä missä aita on matalin. Itse olen kokeillut molempia ja ensimmäisestä jää ainakin parempi mieli. Mutta ei oloa tieteen tekemisestä.

Ancestry Magazinessa vuonna 2003 julkaistun Donn Devinen artikkelin The Narrow Gap Between Science and Genealogy alkukappaleissa paljastuu, että sukututkimuksen tieteellisyys on avoin kysymys Atlantin toisellakin puolella. Tieteellisyyden puolesta argumentoidaan väittämällä, että sukututkija rakentaa hypoteesin käytettävissä olevan tiedon perusteella ja sitten muodostaa tutkimussuunnitelman, jonka tuottamalla uudella tiedolla hypoteesi voidaan vahvistaa tai kumota. Ei siis ainoastaan haeta tietoa tiedon vuoksi.

Helsingin karttoja

Pessimistiset odotukseni eivät täyttyneet vaan Helsingin karttarekisterissä todellakin on karttojen kuvat. Yllä topografikartta kotikulmiltani vuodelta 1885.

Karttarekisteriin pääsee klikkaamalla kaupunginarkiston sivulta itsensä Sinetti-arkistokannan kuvaukseen, sieltä Sinetin hakuun ja sitten klikkamalla "karttarekisteri" laatikkoa.

Janne Aukia otsikoi blogikirjoituksensa tänään Historiallinen kartta Helsingistä, mutta ei kirjoittanut arkistojen aarteista vaan tekemästään Historiallinen Helsinki sivusta, jossa saa tarkasteltua päällekkäin 1897 karttaa ja nykytilannetta. Vähän toista kuin meikäläisen karttakohdistusharjoitus!

1700-luvulla Sursillin suvusta

Joskus historialliset jutut ovat niin tutun kuuloisia, että on vaikea niellä ajatusta ajatus- ja toimintamallien perusteellisesta erilaisuudesta...

I. E Falander kirjoitti 2.10.1770 K. F. Mennanderille, että hän oli jo useita vuosia ajatellut julkaista Falanderien ja Tigerstedtien sukurekisterin. Mutta jos Mennander, niin kuin hän oli kuullut, oli aikeissa julkaista Sursillien sukurekisterin niin turha tietoja oli kahteen paikkaan painattaa. Falander voivottelee myös ettei ole saanut joltain sukulaiselta tietoja, vaikka on moneen kertaan kysynyt.

Mennander vastasi, että Sursillien sukurekisterin (oik. Sorsellska!) käsikirjoitus oli ollut tarkistettavana rovasti Mathesiuksella, mutta tämä oli kuollut ennen kuin sai sen valmiiksi. Tämän vävyn herra Westz[ynthius] pitäisi työtä jatkaa.

Kuusi vuotta myöhemmin Henrik Gabriel Porthan kertoo ruustinna Fjellströmin hautakirjoituksen vahvistavan suvun nimeksi "Sorselska och icke Sursillska". Seuraavana vuonna piti teos saada painosta. Pieniä haasteita viimeistelyssä: Westzynthius oli muuttanut järjestystä joissakin kohdin niin että koko käsikirjoitus oli kirjoitettava uudelleen. Ja moninaiset viittaukset sivujen kesken tuottivat haasteita painatukseen.

Vaikeata on aina ollut tutkimusten painoon saattaminen. Sivuviittaukset olisivat sentään nykytekniikalla helpommin hallittavissa.

(Edellä olevat kirjeet on painettu johonkin kirjaan, josta niitä muutamia kuukausia sitten luin. Mennanderin kirjeenvaihdon kokoelma? Wikipediassa koko(?) Sursill-tutkimuksen historia)

Ammattilaisten vinkkejä

Helsinkin kaupunginkirjaston verkkosivuille on lähes tulkoon piillotettu aihepaketteja. Kirjojen lisäksi näissä on linkkejä verkkopalveluihin

• Suomalainen kansanmusiikki (18.9.2006)
• Lapsuuden historia (18.12.2006)
• Romanovit – Venäjän viimeinen tsaariperhe (8.1.2007)
• Sotalapsikirjallisuus (29.1.2007)
• Saamelaiset (4.2.2007)
• Naisen asema Suomessa (5.3.2007)
• Aika, ajanmittaus ja kalenterit (19.3.2007)
• Kirviön kiikarissa: Helsinki (12.6.2007)
• Helsingfors i våra hjärtan (12.6.2007)
• Kirviön kiikarissa: Suomenhevonen (17.7.2007)
• Suomi muiden silmin (27.8.2007)
• Suomi suuriruhtinaskuntana, 1809 – 1917 (3.12.2007)
• Ilmiöiden kulttuurihistoriaa (17.12.2007)
• 1918 (31.3.2008)
• Kotirintaman kokemuksia kaunokirjallisuudessa (13.5.2008)
• Sukututkijan kesä (19.5.2008)
• Suomen romanit (25.8.2008)
• Oman elämän tarinat (29.9.2008)
• Turku – kansallisaarre ja joulukaupunki (20.12.2008)
• Kirjoja myyttien ja menneisyyden Lapista (2.3.2009)
• Sukututkijan kevät: uutuuksia (20.4.2009)
• Kielletyt kirjat – vain opintosalikäyttöön! (4.5.2009 )