maanantai 28. syyskuuta 2009

Aleksis Kiven maisemissa

Lauantaina olin "kesän" viimeisellä bussiretkellä, joka kiersi Aleksis Kiven elämän paikkoja. Olisi voinut olla paremmin organisoitu, mutta ei mennyt ihan hukkaan. Sillä en aamulla Helsingistä lähtiessä tiennyt Kiven asuneen vuosia Siuntiossa. Opastus oli sisällöltään niin sekavaa, että sain oleelliset asiat tietooni surffaamalla paikan päällä kännykällä Siuntion matkailusivuille.

Kyseiset matkailusivutkin kaipaisivat kyllä päivitystä. Siellä todetaan että "Fanjunkarsin uudelleenrakentamiseksi on perustettu säätiö kesällä 2002. " Asiat ovat edistyneet ja uudisrakennus seisoo paikallaan museohuoneineen. Useat ryhmästä kommentoivat "ei tää voi olla torppa kun tää on näin iso". Niinkuin asuinrakennuksen koolla olisi merkitystä siinä asiassa. Ja sitten sekoitettiin asioita lisää sanomalla, että Charlotta Lönnqvist oli "perinyt" torpan isältään.

Rakennuksen koosta heräsi kysymys siellä asuneiden määrästä. Se onkin vähän haastavampi selvitettävä, sillä henkikirjojen mukaan Kivi(kään) ei asunut Lotan taloudessa vuosina 1865 ja 1870. Elämänsä lopussa Kivi oli Nurmijärven kunnan vastuulla eli ei ilmeisesti koskaan ollut ottanut muuttokirjaa? Jollei olisi kirjemateriaalia emme tietäisi missä asui ja milloin?

Nurmijärven synnyinmökillä teki suurimman vaikutuksen Aleksin ja Emanuelin kalliokirjoitukset, jotka bongasin ihan itse. Tai siis Emanuelin, Aleksin nimen löytämiseksi sain vihjeen oppaalta.

Tuusulan kuolinmökki oli pieni. Ja olin unohtanut (vai en koskaan kuullutkaan), että sinne murhattiin Aleksin veli vaimoineen.

Lopetimme Kiven haudalle, jonne laskettiin ruusukimppu kuten oli aamun aloitukseksi laskettu Kiven patsaalle Helsingissä. Hautausmaalla ryhmäämme huomiota kiinnittänyt rouva, joka odotti häiden alkamista, kertoi minulle isoäitinsä äidin (?) olleen järjestämässä Kiven hautajaisia.

Kiven Taiteilijaelämän vaiheet eivät tehneet minuun suurempaa vaikutusta. Seitsemän veljestäkin on edelleen lukematta. Tuoreen kirjan Kotiläksyjä koulunsa käyneille mukaan se on pikaluettuna "orvot veljekset häiriökäyttäytyvät minkä ehtivät, muun muassa polttavat saunan. Romaanin lopuksi he kuitenkin kunnostautuvat ja oppivat jopa lukemaan."(s. 23)

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Naapurimaasta poimittua

Nättidningen Svensk Historia johdatti minut Svenska Dagsbladetin juttuun, jonka kautta löytyi muutama ruotsalainen blogiteksti. Steve Lando (jonka blogista nappasin postimerkkien kuvat) ihmettelee (kanssani) miksi vuoden 1809 juhlamerkissä kielinä on ruotsi ja ENGLANTI. Ilmeisesti meidän pitäisi alkaa puhua suomea pohjoismaisissa tilaisuuksissa, ruotsalaiset luulevat meidän jo vaihtaneen kotikielemme? Toinen asia on sitten postimerkin tekstin sisältö. Erosimme kahdeksi maaksi = ja aurinko nousi pimeyden ylle?

Muiden verkkosivujen mukaan kieli on englanti, sillä merkkiä pitäisi ymmärtää ulkomaillakin. Tekstin on valinnut ja kevyesti muokannut Mark Levengood, lähteenä August Strindbergin runo Sångare. Ja koko juttu oli siis uutinen maaliskuussa, mutta satuinpahan huomaamaan vasta nyt.

Tobias Ljungvall taas intoutui edellä mainitusta SvD:n artikkelista muistelemaan Konni Zilliacusta, josta en ollut koskaan kuullut. Björn Nilssonin blogissa oli enemmänkin Suomen historiasta.

Sunnuntaiksi Suomesta kuvia

Kirjasta Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä gästgifveri till staden Kajana under Hans majestäts senaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om sommarn år 1819



lauantai 26. syyskuuta 2009

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 12

Paistilan Mäki-Linterin talokas Juho Juhonpojan (s. 13.6.1850) ja vaimonsa Josefiina Juhontyttären (s. 24.2.1860) lapsiin kuuluvat Amanda Adolfiina (s. 4.7.1882), Juho Artur (s. 24.1.1894) ja Aarne Severi (s. 23.10.1903).

Amanda otti passin Amerikkaan 15.07.1903 ja saapui Bostonin satamaan 2.9.1903 Liverpoolista laivalla Ivernia. Hän oli matkalla Gardner, Massaschuttesiin, jossa odotti ystävä Miina Kankas. Vuoden 1905 paikkeilla Amanda meni namisiin John Perken kanssa ja muutti vuoteen 1910 mennessä tämän kanssa Vermontin osavaltioon, jossa John löysi töitä kaivoksilta. Vuonna 1917 John oli kaivosmies New Hampshiressä. Vuonna 1930 pariskunta asui Massachusettsissa, jossa John oli maitotilallinen. Hän kuoli vuoden 1942 lopulla.

John Arthur, joka oli valinnut sukunimekseen Nurmi, saapui Bostonin satamaan Carmania-laivalla Liverpoolista 23.4.1914 vastaanottajanaan sisarensa. Vuoden 1916 paikkeilla John Arthur meni naimisiin Maria Taluksen kanssa. He asuivat vuonna 1917 Michiganin Detroitissa, John Artkur oli töissä koneenkäyttäjänä. Vuoden 1930 väestönlaskennassa he asuvat Leominsterissa niinkuin Amandakin. Perheessä on 4 vuotias tyttö Kerttu Maria, englanniksi Gertrude. Tämä menetti äitinsä nuorena, Maria kuoli elokuussa 1945. John Arthur oli tammikuussa 1945 ainkain aikeissa mennä uusiin naimisiin Henna Savolan kanssa. Tämä oli tyttönimeltään Kola ja Uuno J. Savolan leski. John Arthurin tyttären Gertrude Marian häitä vietettiin kesäkuussa 1949. Hän kuoli Kaliforniassa 6.8.1998.

Aarne Severi saapui Drottningholm-laivalla Göteborgista New Yorkin satamaan 3.2.1921, 17-vuotiaana. Hän oli matkalla Amandan luo, joka asui jo tuolloin Leominsterissa, Massachusettsissa. Aarne Severi joutui jostain syystä erikoistarkasteluun, mutta päästettiin maahan 6.2.1921. Hän meni vuoden 1926 paikkeilla naimisiin Hiljan kanssa ja vuoden 1930 väestönlaskennassa heillä näkyy jo kaksi poikaa 2-vuotias Leo ja Edwin. Aarne Severi otti USAn kansalaisuuden 21.12.1942. Aarne kuoli 17.6.1962 ja hänen leskensä 1.12.1988


Lähteet
Kokemäen rippikirja 1881-1890 s. 284, 1891-1900 s. 364
Siirtolaisuusinstituutti - passiluettelo
Ancestry.com. Boston Passenger Lists, 1820-1943
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Census Place: Barre, Washington, Vermont; Roll T624_1617; Page: 11A; Enumeration District: 214; Image: 271.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Leominster, Worcester, Massachusetts; Roll 964; Page: 13B; Enumeration District: 225; Image: 1048.0.)
Ancestry.com. Historical newspapers. Fitchburg Sentinel (Fitchburg, Massachusetts), John Perken hautaus 9.12.1942, Maria Nurmen kuolema 27.8.1945, avioliittoaikomus 17.1.1946, Uuno Savolan kuolema 16.7.1942, Gertrude Maria Nurmen häät 18.6.1949
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Maynard, Middlesex, Massachusetts; Roll 924; Page: 13B; Enumeration District: 306; Image: 94.0)
Ancestry.com. U.S. Naturalization Records Indexes, 1794-1995
Ancestry.com. Massachusetts Death Index, 1970-2003
Index Glenwood Cemetery,Middlesex co,Maynard, MA 01754 (H-L)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Leominster, Worcester, Massachusetts; Roll 964; Page: 10B; Enumeration District: 225; Image: 1042.0)
Ancestry.com. U.S. World War II Draft Registration Cards, 1942
Ancestry.com. Social Security Death Index

Vanhoja vitsejä

Suomettaresta vuonna 1859, otsikoituna Ikaalisista ihan tosia:

Permissiltä palaavalta sotamieheltä kysäsi komppanian päällikkö: "noh, kuinka nyt sovit vaimosi kanssa?" Siihen vastasi sotamies: "vallan hyvin, herra kapteini! Kuin minä tulin ovesta sisälle, niin ämmä akkunasta pellolle".

Kuuro äijä kuin pirttinsä kynnyksellä istuen veisteli kirvesvartta ja näki kaksi herraa tulevan, arveli itseksensä: nuo kysyvät ensin mitäs teet?, sitte pyytävät paattia eli venettä vaan kuin eivät sitä saa, pyytävät hevosta, mutta minä annan herrain saapostella omin keinoinsa! Herrat tultuansa sanoivat: hyvää päivää! vaan ukko vastasi: "kirvesvartta". Missäs vaimosi on? kysyivät herrat, johon ukko sanoi: "se on rikki ja vuotaa pahasti". Noh, missäs tyttäresi on? tutkasivat kerrat: "sen ovat herrat turmiolle ajaneet", ärjäsi äijä. Äijä, oletko sinä hullu? tuumailivat herrat: "vähä matkaa", vakuutti vaari.

Tuomari kun Kyrön käräjissä julisti yhdelle miehelle kihlakunnan päätöksen: "nyt sinä saat niin ja niin paljo juopuneen sakkoa", mies nöyrästi kumartaen lausui: "en minä ole sen tarpeessa! Herrat ja korkea oikeus tasatkoot sen hyväntahtoisesti keskenänsä tupakki-rahaksi".

Kaupungin katuja käydessä oli herralla rakkikoira mukana. Talonpoika kun tunsi herran, tervehti häntä ja kysyi samalla: mikä tuon koiran nimi on? "Miks'niin", lausui herra. "Ei mitään, muuten kysyn vaan", soperti talonpoika ujoksuen. "Miks'niin", kertoi taas herra. "Ei mitään, hyvä herra, leikilläni vaan kysyin", koki talonpoika puhdistaida. "No, ymmärrä nyt: koiran nimi on Miks'niin", valaisi viimein herra.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Virheellisiä tietoja

Yksi sukututkijoiden kestoaiheita on murehtia internetin virhellisiä tietoja. Kenelle ilmoittaa ja mitä tehdä, kun ei korjausta kuulu. Itselläni on ollut muistikirjassa 26.3.2008 lähtien alla oleva pätkä Matti Juhalan (?) sivulta . En ole ilmoitellut, kun en tiennyt onko siinä oikeasti virhe vai ei. Jottei jää kauempaa roikkumaan, selvitellään.

Osui haaviini kun hain sanoilla Pihl & Eurajoki. Johan Pihl nimittäin mielestäni kuuluu omiin esivanhempiini ja oli jo Suuren Pohjansodan aikana Catarina Stenian kanssa naimisissa ja oli sitä myös myöhemmin. Ovat näkyvissä Eurajoen rippikirjoissa 1707-1728, 1725-1733 ja 1737-1750, jossa molemmat vedetty yli. Johan Pihlin vaimo haudattu 17.12.1745 ja Johan Pihl kuollut Hiskin mukaan 2.11.1748. Onko mennyt Hedvig Gadolinin kanssa naimisiin tässä välissä? Vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Jostain on poimittu nimi Johan Pihl. Hiski-haku kastettujen parissa tuottaa Nousiaisista kolme lasta, joilla vanhempina kapteeni Johan Pihl ja Hedvig Gadolin. Samassa seurakunnassa heidät on vihitty 8.11.1744. Ja jos täältä päin lähtee etsimään Hiskistä ihan-minkä-tahansa Johan Pihlin hautausta viimeisen lapsen siittämisen ja Hedvigin seuraavan avioliiton välillä voi eksyä Eurajokeen. Vaikka ei pitäisi.

Voisi vaihtoehtoisesti tutustua Genoksessa julkaistuun Lennart Pinomaan artikkeliin Anders Lizeliuksen suku, jossa todetaan Hedvig Gadolinin ensimmäisestä aviomiehestä "Turun jalkaväkirykmentin kapteeni Johan Pihl". Jaa, no ei auttanutkaan eteenpäin. Mutta ei kyllä auta luutnantin sekoittaminen kapteeniinkaan.

Onneksi on ylioppilasmatrikkeli, joka lähteisiinsä luottaen ilmoittaa kapteeni Pihlin kuolleen 1749. Asia haudattu tarpeellisin todistein minun puoleltani ja esi-isäni saa käsikirjoituksenani olla rauhassa leskenä Eurajoella.

torstai 24. syyskuuta 2009

Amerikkalaisia juttuja 1900-luvun Suomesta

Google on digitoinut amerikkalaisen aikakauslehden Life vuosikerrat. Poimintoja...

Suomea sodassa yms. suhteissa:

Muotoilua ja musiikkia:
Muuta: