Nättidningen Svensk Historia johdatti minut Svenska Dagsbladetin juttuun, jonka kautta löytyi muutama ruotsalainen blogiteksti. Steve Lando (jonka blogista nappasin postimerkkien kuvat) ihmettelee (kanssani) miksi vuoden 1809 juhlamerkissä kielinä on ruotsi ja ENGLANTI. Ilmeisesti meidän pitäisi alkaa puhua suomea pohjoismaisissa tilaisuuksissa, ruotsalaiset luulevat meidän jo vaihtaneen kotikielemme? Toinen asia on sitten postimerkin tekstin sisältö. Erosimme kahdeksi maaksi = ja aurinko nousi pimeyden ylle?Muiden verkkosivujen mukaan kieli on englanti, sillä merkkiä pitäisi ymmärtää ulkomaillakin. Tekstin on valinnut ja kevyesti muokannut Mark Levengood, lähteenä August Strindbergin runo Sångare. Ja koko juttu oli siis uutinen maaliskuussa, mutta satuinpahan huomaamaan vasta nyt.
Tobias Ljungvall taas intoutui edellä mainitusta SvD:n artikkelista muistelemaan Konni Zilliacusta, josta en ollut koskaan kuullut. Björn Nilssonin blogissa oli enemmänkin Suomen historiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti