sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Verkosta saalistettua

Pari viikkoa sitten linkitin nimijuttuja. Tällä viikolla googlasin Kokemäkeä ja löysin Kokemäeltä kotoisin olevan naisen blogin. Siitä löytyi nimistöasiaa, ja selvisi että blogin tekijä oli mukana tekemässä Nimi-wikiä, jonka linkaan tähän nyt vielä uudelleen.

Blogia selatessa huomasin kirjoittajan julkaisseen runokirjan. Harvinaisesta etunimestä syntyi aivoyhteys. Soitin mutsille ja kysyin "niin, sanoitko vähän aikaa sitten, että se lapsuuden tuttuni oli tehnyt runokirjan". Juu. Että sellainen linkitys.

Kissa on kotoisin Randolph Caldecottin kuvakirjasta The House That Jack Built.

Blogissa Kolinaa PANUhuoneesta assosioitiin keskiajasta.

Rikollissikermäni tutkimisen yhteydessä törmäsin sanomalehtijuttuun, jossa nälkävuosien aikana kahdella vangilla testattiin jäkäläleivän terveydellisiä haittoja. Matin madonluvuissa oli maistettu jäkälää ja tiedettiin, että osa lajeista on myrkyllisiä. Turun vankilan ihmiskokeessa testattiin "peuran jäkäliä" (Tähti 8.1o.1867)

Vuodatuksen syövereistä löytyi jo päättynyt lapsuusmuistojen blogi "Sut olis pitänyt huostaanottaa". Itseni on pitänyt kirjata lapsuudenmuistoja ylös jo kauan, mutta kun ei saa vaan aikaiseksi...

Käsitöitä ja kaakaota esittelee valmistunutta 1700-luvun pukua.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa arkistojen aukioloa ja palveluja leikataan. Eastmanin blogin kautta löytyi Independentin uutinen, jossa kerrotaan Ison-Britannian kansallisarkiston suunnitelmasta siirtyä kuuden päivän aukiolosta viiteen. Erona Suomeen on se, että pudotettava päivä ei ole lauantai vaan maanantai.

Iloinen havainto kotoisesta Kansallisarkistosta oli, että keväällä säästöjen vuoksi irtisanottu päivystäjä oli palannut projektityöhön. Ja projektityön tuloksena Digitaaliarkistoon pitäisi tulevat sotapäiväkirjoja. Löysin jo otsikoita talvisodan ajalta, mutten ole nähnyt vielä yhtään kuvaa.

Arkistoista puheenolleen, pidemmälle suunnitteleville tiedoksi, että Museoviraston muuton johdosta (lainattu Museoposti-listalle lähetetystä tiedotteesta päiväyksellä 11.6.2009)

Museoviraston kirjasto
  • kirjaston lainaustoiminta päättyy 1.5.2010
  • kirjasto suljettu 1.6.2010 - 30.4.2011
Museoviraston kuva-arkisto
  • kuva-arkisto suljettu 1.5.2010 - 31.7.2011
Arkeologinen kokoelma ja keskusarkisto
  • arkeologian arkisto suljettu 1.10.2010 - 30.4.2011
  • kokoelmien muutto vaiheittain (aikataulu tarkentuu myöhemmin)
Rakennushistorian osaston arkisto
  • käyttö rajoitettua 1.10.2010 - 30.4.2011

Suomesta sunnuntaiksi kuvia



Piirros Viipurin linnasta julkaistiin Graphic-lehdessä 18.2.1882

Ajottamaton valokuva Viipurin satamasta (LC-DIG-ggbain-26282, Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. 20540 USA)

Sergei Mikhailovich Prokudin-Gorskiin ottama valokuva Viipurin linnasta (LC-DIG-prok-02005, Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. 20540 USA)

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 2

Edellisessä osassa esitellyn Emil Wilhelm Kylä-Vehkan matkakumppanina Amerikkaan oli Frans Saksa. Hän oli syntynyt 29.1.1875 Kokemäen Kaurulan Saksan isännän Aadolf Juhonpojan (s. 1849) ja tämän vaimon Ida Maria Ahlrothin (s. 1854) pojaksi. Nuorempiin sisaruksiin kuuluivat Henrik Hjalmar (s. 17.1.1886 ) ja Jenny Maria (s. 23.10.1888).

Frans otti vuoden ulkomaan passin 18.04.1905 ja rantautui New Yorkiin laivalla United States 17.5.1905. Tämän jälkeisiä tietoja hänestä ei ole löytynyt. Mutta Fransin luokse Massachusettsiin olivat matkalla Henrik ja Jenny, kun he saapuivat New Yorkiin 30.7.1909 laivalla Mauretania.

Jenny sai palvelijan paikan ja asui isäntäväkensä kanssa vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan paikassa East Bridgewater, Plymouth, Massachusetts. Paikka on nelisenkymmentä kilometriä Bostonista etelään.

Henrik kirjattiin 1918-1919 kutsuntakortteihin asuinpaikkana Brockton, Plymouth, Massachusetts. Lähin sukulainen oli sisko Jenny, jonka sukunimi oli nyt Nydel. Hänkin asui Brocktonin alueella. Vuoden 1920 väestönlaskennassa sukunimi on kirjoitettu Nyrell ja aviomies paljastuu ruotsalaiseksi mieheksi nimeltä Gustaf. Avioliitto jäi ilmeisesti lapsettomaksi.

Brockton oli merkittävä kenkäteollisuuskeskus Amerikan sisällissodasta 1900-luvulle. Kaupungin viimeinen kenkätehdas sijaitsi 1990-luvulla Field Streetillä, jossa Jennie ja Carl Gustaf asuivat vuoden 1920 väestönlaskennan aikaan. Jennie oli töissä kangastehtaalla ja Carl Gustaf kenkätehtaassa.

Oikealla kuva yhdestä Brocktonin kadunkulmasta 1940 (Library of Congress Prints and Photographs, LC-USF351-19)

Carl Gustaf kuoli helmikuussa 1965 ja Jennie heinäkuussa 1976.

Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1891-1900 s. 996
Siirtolaisuusinstituutin passiluettelo
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Census Place: East Bridgewater, Plymouth, Massachusetts; Roll T624_610; Page: 6B; Enumeration District: 1212; Image: 1290.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Census Place: Brockton Ward 1, Plymouth, Massachusetts; Roll T625_725; Page: 1B; Enumeration District: 33; Image: 3.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Census Place: Brockton, Plymouth, Massachusetts; Roll 939; Page: 9B; Enumeration District: 48; Image: 764.0.)
Ancestry.com. Social Security Death Index
Maria Papadopoulos: Brockton Shoe Museum collection may be donated to Stonehill College. (4.6.2009, Wicked Local Brockton)

Muistokirjoitus vuodelta 1864

Taas meni multaan yksi Sota-vanhus v:lta 1808: Katteini Yrjö Vilhelm Schildt. Hän syntyi syyskuun 17 p. vuonna 1786 Sappeen kylässä Hauhon pitäjässä Hämeenlinnan läänissä ja kuoli joulukuun 29 p. 1863. V:na 1795 hän otettiin Vapaa-sotilaaksi ennen olleeseen Uuden-maan Jalka-rykmenttiin. Tuli 1797 Furiiriksi ylimääräiselle kannalle Suomen Tykistön rykmenttiin. Sai 1801 kersantin viran ja palkan viime-mainitussa rykmentissä. Pääsi 1802 syyskuun 22 p. Vänrikiksi Uudenmaan jalka-rykmenttiin. Sirrettiin 1807 Ajutantiksi entisen Hämee-linnan rykmentin jääkeri-pataljoonaan. Kävi 1808 sotaa venäläisiä vastaan, ja oli seuraavissa verisissä melskeissä: Okeroisissa, Ypperissä, Viiretissä, Uus-kaarlepyyn eli Joensuun kaupunnissa Pohjan-maalla, Lapualla, Sika-joella, Soklotissa, Ruonassa, Salmessa ja Alavuudessa. Pääsi Luutnantiksi 1809 helmikuun 9 p. Joutui maaliskuun 24 p. sota-vangiski Kaalisten pitäjässä Länsi-Pohjanmaalla. Sai pyynnöstänsä virka-eron Ruotsin palveluksesta 10 p. heinäkuuta 1810 ja jäi Suomeen. Ruotsin kuningas antoi hänelle silloin Katteinin nimen ja arvon, tahtoen niin hänelle ”ilmottaa armollista mieli-suosiotansa hänen uskollisesta palveluksestaan ja yhä osotetusta oiva-käytöksestänsä”.

Sitten hän antaantui rauhallisiin töihin ja hyveisiin; harjotteli maa-viljelystä ja sen sivutoimia uutterasti ja väsymättömästi, jotta harva – jos kukaan – maassamme sinä hänelle vertoja veti. Kyllä suot sulivat sen käsissä viljaviksi ja heinä-maiksi. Tämä vaatimaton, itsestään pitämätön kunnian-mies ei rakastanut joutavaa turhuutta, mutta kyllä oli hänessä sydämellistä hyvän-tahtoisuutta kaikille ihmisille, joilla hänen kanssaan oli tekemistä. Kysy sitä ylhäisiltä, alhaisilta; kysy rikkailta, köyhiltä; kysy hänen palkollisiltaan, jotka vuosi-kymmeniä häntä palvelivat, muutamat noin 30:kin aastaikaa. – Suomen kieltä hän palveli sulavasti, ja olipa nuoremmalla iällä vähin laulu-runojakin sommitellut suomeksi. Esim. Sampo-nimisessä runo-kirjassa on laulu: ”Jos sinulla on ystävä, niin juo!” vainaan tekemä,

Kirjoitus on julkaistu Suomettaressa 2.2.1864. Siinä annetut syntymätiedot pitävät paikkansa; Hiskistä löytyy Hauhosta Sappeen kylän Alastalosta kasteelle tuotu 17.9.1786 syntynyt Georg Wilh., vanhemmat "Liutn. Xstoph. Schildt " ja "Hedvig Biörkell ". Täydellisemmin heidät on kirjattu 29.8.1780 syntyneen lapsen kasteessa: "Hr.adjut. Christopher Schildt" ja "Fru Hedvig Cath. Biörckel ". Ossian Mestertonin taulusta löytyy Christopherin esipolvia.

Hiskin avulla ei löytynyt Yrjölle lapsia eikä täten myöskään aikuisiän elinpaikkaa. (Luopioisissa on 31.3.1813 kastettu avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka isä Yrjö taisi olla.)

Mainion nimistä runoa en onnistunut löytämään.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Selviytyjäleski Loimaalla 1700-luvun alussa

Loimaalla Euran kylän Punkin talon emäntä oli hyvästellyt miehensä Juho Mikonpojan tämän jouduttua kolmikassotamieheksi vuonna 1700. Mies ei palannut.

Valpuri Markuntyttären ainoa apu oli alle 10-vuotias poika Simo. Sota-aikana työvoimaa ei saanut rahallakaan. Koko Euran kylässä ei ollut kuin 3 täysikasvuista miestä ja he kaikki yrittivät saada autiotilastaan kannattavaa.

Punki oli kruununtila ja asumisoikeudella ei ollut markkinoita. Vouti toi tilalle uuden isännän (Erkki Olavinpoika) vuonna 1705. Valpuri yritti vielä vuoden 1708 kesäkäräjillä saada tilan takaisin, mutta oikeus katsoi Valpurin olevan ahkera, mutta köyhä. Simo-poika oli vasta 14-vuotias. Erkillä puolestaan oli kolme ratsutilallista takaajinaan.

Valpurista tuli nyt itsellinen. Hän muutti vävynsä luo naapuritaloon Sosille. Sieltäkään ei ollut irronnut apua aikaisemmin?

(Tiedot Sami Männistön artikkelista Autiotila – Murhenäytelmä vai maattoman mahdollisuus. Kirjassa Ympäristohistorian monet kasvot. Turun yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 62. 2002)

torstai 16. heinäkuuta 2009

Björnströmit Päkissä

Mainitsin Kauvatsan hautausmaan yhteydessä Ollenqvist-emännän. Häneen liittyvä teksti oli jäänyt kesken, kun varsinainen pointti oli hukassa. Jottei pointin lisäksi tehty työkin menisi hukkaan niin...

Alkaa meikäläisen jutut pyöriä jo pientä rinkiä. Bongasin Kokemäen muuttaneiden listasta koululainen Henrik Björnströmin (s. 1735), joka oli 1753 lähtenyt Tukholmaan ja ajattelin, että pojan vaiheista voisi tänne jotain saada aikaiseksi. Ennenkuin pääsin alkua pidemmälle Google löysi oman juttuni viime vuodelta, jossa esiintyivät Henrikin vanhemmat pitäjänkirjuri Anders Biörnström (s. 1688) ja nimismies Henrik Ollenqvistin tytär Margareta (s. 1698). Mutta laajennetaan aikaisemmasta.

SAY:n mukaan Anders ja Margareta asettuivat Kuurolan Päkin taloon vuonna 1731. Perheen lapsia olivat Henrikin lisäksi Johan (s. 1722), Anna Caisa (s. 1727), Anders (s. 1730), Greta (s. 1728), Stina (s.1732).

Johan isännöi taloa isänsä jälkeen, hänellä ja vaimollaan Maria Johansdotterilla oli lapset Caisa (s. 22.10.1748), Anna (s. 4.3.1752), Johan (s. 9.1.1754), Andreas (s. 22.8.1756) ja Maria (s. 20.4.1759). Johan haudattiin 18.1.1761 ja leski meni uusiin naimisiin 20.12.1761 Anders Anderssonin kanssa, josta tuli Päkin uusi isäntä.

Johanin isä Anders oli haudattu 8.11.1752 ja äiti Margareta haudattiin Kokemäellä 11.6.1775. Henrik-veli oli tullut Tukholmasta takaisin, hän näkyy vuonna 1761 Päkissä samoin kuin sisarensa Christina (s. 1734). Muut lapset ovat hävinneet maailmalle. Heistä Anders on varmaankin identtinen samanikäisen Porin porvarin Anders Biörnströmin kanssa. Tämä avioitui 4.11.1755 Maria Moliisin kanssa ja kuoli 12.2.1787.

Kuvitukseksi porvarillisen oloinen hahmo William Cowperin kirjoittamasta kirjasta The Diverting History of John Gilpin, kuvittajana R. Caldecott:

Lähteet:
SAY Kokemäki
Eeli Granit-Ilmoniemi: Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. 1931.
RK Kokemäki 1727-1732 s. 112, 1746-51 s. 112, 1752-1755,
1760-1771 s. 196 , s. 365 , 1772-77 s. 124
Hiski

Iteraatiota

Minkähänlaista olisi tutkia suoraviivaisesti ja loogisesti? Oppisikohan moista koskaan? Ja pysyisikö oppi päässä, vai pitäisikö SEKIN opetella uudestaan? Tuli tuollaista mietittyä, kun selvittelin rosvosikermääni kuuluvan Johan Gustaf von Fieandtin vaiheita rippikirjoista. Isänsä kuoltua muutti äitinsä kanssa Savonlinnaan. Noteerasin muistiinpanoihini, totesin liian työlääksi hakea heitä sieltä.

Eikä tullut sekunniksikaan mieleen kysyä, MIKSIKÖHÄN leski ja lapsi suuntasivat Savonlinnaan? Asuikohan siellä mahdollisesti SUKULAISIA, joilta oli mahdollisuus saada turvaa? No asui, mutta sen sain selville vasta vankilalistoja selatessa. Yhdessä niissä Johan Gustafin mainittiin olevan kotoisin Savonlinnasta ja olevan maanmittarioppilas.

Juu, Fieandtista tehdyssä arkkilaulussa puhuttiin koulunkäynnistä. Ja hänen isänsä ja tämän kaksi veljeä olivat maanmittareita. Joten MILLEKÖHÄN uralle Johan Gustaf luontevasti työnnettiin. Olisi voinut lähteä työstämään tältäkin pohjalta?

Niin ja se toinen setä asui siis Savonlinnassa.

Ylioppilasmatrikkelin ansiosta (syviä kumarruksia Yrjö Kotivuorelle) sain veljesten tietojen lähteistä kiinni maanmittaushallituksen arkistoon sisältyvät oppilaslistat. Kiva selata vaihteeksi muitakin kuin rikollisia. Oppilaita en kyllä löytänyt, mutta jos joku haluaa tietää montako maanmittaustoimitusta esi-isä/muu tutkimuskohde teksi per vuosi, niin suosittelen lämpimästi.

(Nyt kun olen tunnustus- ja valitusmoodissa... tajusin vasta tällä viikolla, että unohdin Kamariherraa tehdessä tarkistaa lasten kummit. Luoja! Runoilin kappalekaupalla perheen tuttavapiiristä ja jätin käyttämättä peruslähteen. Huutia sietäisin saada.)

Kun kerran tuli Savonlinnasta puhetta niin todettakoon kaupunkiarkeologisen inventoinnin olevan verkossa. Ja kuvat löytyivät Topeliuksen kirjasta Finland framstäldt i teckningar ja lehdestä Harper's New Monthly Magazine Volume 0082 Issue 489 (February, 1891) . Talvinäkymä kirjasta Matkustus Suomessa on päivätty 1872. Alimpana oleva Alexander Federleyn värikuva poimittu Pauli Kruhsen sivustolta.