Pitäisikö kuivatetusta Pitkäjärvestä välittää?

 

Yksi esi-isästäni tuomiokirjahaulla löytynyt tuomiokirjan kohta 15.2.1848 alkaneilta käräjiltä on erinomaisen kauniilla käsialalla puhtaaksikirjoitettu, mutta 11 sivua pitkä. Alkupäästä selviää, että asia koskee kuivatetun Pitkäjärven ositusta, jota oli tätä ennen käsitelty ainakin syyskäräjillä 1842 ja 1844 ja keisariltakin (senaatilta?) oli jo haettu tuomio. Käsittely jatkui kesäkuussa 1848, jolloin päätettiin jatkosta heinäkuussa, jolloin pöytäkirjaa syntyi kuusi sivua. Kun keissistä tuli valmis (?), niin esi-isäni aloitti uuden prosessin joka sekin koski maata Pitkäjärven ympäristössä. Eikä jäänyt viimeiseksi. (Jos tunnet Kokemäeltä vain yhden Pitkäjärven, niin tässä on kyse aivan toisesta järvestä.)

Minua ei Pitkäjärvi voisi vähempää kiinnostaa, sillä olen ajanut sen ohi vain kerran. Jos olisin nyt kirjoittamassa esi-isän elämästä, olisi suuri kiusaus ohittaa nämä tekstimassat. Kyseessä oli kuitenkin merkityksellinen asia, todennäköisesti taloudellisesti. Niin tärkeä, ettei esi-isä edustanut itseään vaan käytti avustajaa. Vai kertooko avustajan käyttö kuitenkin merkityksettömyydestä?

Ilman digitointia tällaista ei tarvinnut miettiä. Tosin toisella puolella Kokemäkeä minua odottaa vastaava pöytäkirjamassa toisen rannan tiimoilta. Ei auta itku markkinoilla. Jos haluaa kertoa menneisyyden ihmisten elämästä, pitää kertoa siitä mitä tapahtui.    

Ja, todennäköisesti, jos pöytäkirjoja ryhtyisi oikeasti tavaamaan, keissi voisi paljastua oikeasti mielenkiintoiseksi (miksi järven ositus oli epäselvä?) tai se voisi paljastaa jotain esi-isän suhteista naapureihinsa. 

Tuomiokirjahaun käyttöä eli isänäitini isänisän isä käräjillä

Vuonna 2007  julkaisemassani kirjassa Yli-Forsbystä Kyläkoskeksi. Kokemäen Yli-Forsbyn isäntäväki vuoteen 1944 varhaisin laajasti käsitelty esi-isäni on Carl Nikodemus Andersson Herttola/Härkälä/Forsby (1807-1878). Kirjassa on varmasti paljon korjaamisen varaa, mutta edelleen olen ylpeä siitä, että jaksoin Kansallisarkiston vanhan tutkijasalin kovalla penkillä istuen selata läpi useita (vuosikymmenen?) käräjäpöytäkirjoja ja löysin tapahtumia, joita ei muualta olisi selvinnyt.

Jos tekisin samaa tutkimusta nyt, käyttäisin tietenkin vuonna 2020 avattua Tuomiokirjahakua. Sen testaus jäi itseltäni väitöskirjatouhun takia hyvin pienimuotoiseksi, mutta palasi tänä keväänä mieleen. Mitä kaikkea jäi sukutilasta ja esivanhemmista selvittämättä?

Forsby osoittautui helpoksi hakusanaksi. Rajattuna Ala-Satakunnan tuomiokuntaan kaikki tulokset (340+) liittyivät silmäilyn perusteella Kokemäen Forsbyn tilaan. Osa toki siihen puolikkaaseen, jonka omistajat eivät liity sukuuni. Haku "Carl Nikodemus" tuotti samassa tuomiokunnassa 140+ osumaa, jotka kaikki näyttivät koskevan esi-isääni. Kiitokset edellisen polven nimivalinnalle!

Testailuhengessä availin kiinnostavan näköisiä keissejä välilähdille, joita oli pian vino pino. Harmitti suuresti, ettei Kansallisarkisto ollut kopsannut Kansalliskirjaston käyttöliittymästä kahta ominaisuutta: järjestämistä aikajärjestykseen ja tulosten lataamista. No, Kansallisarkistohan ei ole käyttöliittymien kehittäjä ja ennemmin ja myöhemmin nämäkin ovat jossain Astian syövereissä.

Välisivuavailu oli selvästi huono ratkaisu. Koska tulossivu näytti rakenteiselta, elättelin toivoa, että taulukkolaskentaohjelmaan kopsaus tuottaisi suhteellisen siistin keräystavan. Hui-hai, sivun teksti meni yhteen ainoaan soluun. No, konstit on monet, sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki. Tekstinkäsittelyohjelmaan kopioituna osumat olivat sivunvaihdoilla erotettuja, joten kopsasin tulossivut yksi kerrallaan tiedostoon. Sillä eihän tämän ollut tarkoitus olla liian helppoa. 

Tein tekstikorvaukset rakenteiden merkitsemiseksi. Sitten kopsasin koko roskan taas taulukkolaskentaohjelmaan, jossa helpotuksekseni nyt jutut tulivat omille riveilleen. Hajotin ne sarakkeisiin ja siivosin manuaalisesti muutaman omalle rivilleen eksyneen tekstinpätkän. Ja dieteellisyyden hengessä dokumentoin toiselle välilehdelle, millä hauilla ja minä päivänä tulokset oli koottu.

Ihme ja kumma, tulosten linkit säilyivät tässä harjoituksessa! Jonka tuloksena minulla on vihdoin näkymä, jossa sivut ovat peräkkäin. Ehkä olen ainoa tutkija, joka tällaista kaipaa?