August Emil Alexander Landgrén syntyi Joroisilla 26.8.1866 ja muutti pari vuotta myöhemmin perheensä kanssa Savonlinnaan.[1] Lapsuudestaan tiedetään, että hän kävi vuosina 1876-77 Mikkelissä neitien Antell yksityiskoulua.[2] Koulunkäynti tuskin jäi tähän. Myöhemmin hän väitti kirjoittaneensa ylioppilaaksi vuonna 1886, mutta tästä ei ole todisteita.
Julkisuuteen Landgrén astui ensimmäistä kertaa syksyn 1886 uutisessa Viipurin asevelvollisten pataljoonasta. Landgrén ei ollut rivimies vaan 30. reservikomppanian varustemestari. Positio ei miellyttänyt, joten hän karkasi. Kiinnijäätyään hänet tuomittiin kuukauden sellivankeuteen ja menettämään aliupseerin arvo.[3]
Helmikuussa 1887 Landgrén pyysi Viipurista muuttotodistuksen Hämeenlinnaan.[4] Merkkejä todistuksen toimittamisesta ei ole löytynyt ja kun hän 29.1.1893 solmitun avioliittonsa jälkeen siirsi kirjansa Kittilään todistuksensa oli Viipurista.[5]
Pohjois-Suomessa Landgrén oli todennäköisesti jo jokin aikaa ennen kuin hän kihlasi kätilö Miina Sukulan syyskuussa 1892.[6] Hän oli lähettänyt ensimmäisen kuulumisensa Kittilästä nimimerkillä Atte oululaiseen Kaikuun 28.12.1891.[7] Hänestä tuli alkuvuodeksi sanomalehden Kittilän kirjeenvaihtaja, joka keskittyi tarvittaviin uudistuksiin.[8] Yksi mielenkiintoisempi pätkä taikauskosta tosin mahtui mukaan:
Eräs sivistynyt (?) mies Kittilässä makasi heikkona sairaana keltataudissa ja kun ei tohtorista ollut apua, lupasi eräs „tietäjä" akka parantaa taudin.
Lääke ei ollut kallista, vaan vaivaloista sen hankkiminen.
Parannusaineena oli nimittäin puuro, vaan tuo puuro oli laadustaan erinomaista. Yhdeksästä talosta oli hankittava jauhot ja suolat sekä yhdeksästä järwestä vesi, vaan yksikään järvi ei saanut olla toistensa kanssa yhdistettynä. Sitä paitse piti yhdeksästä talosta hankkia kärpäsiä, kolme jokaisesta. Tästä keitettiin nyt "oiva" puuro ja tuotiin sairaalle, joka mitään aawistamatta, popsi sen suuhunsa. Hyvän makuistapa sanoi sen olleenkin.
Kuinkahan nyt lienee ollut, vaan tämän eriskummallisen puuron syötyä, alkoi sairas parantua parantumistaan.
Kun tämän kuulin siltä henkilöltä, joka tuon rasvasen puuron oli syönyt, juohtui heti mieleeni nuo sanat: „jos voisitte uskoa, kaikki mitä te uskotte se tapahtuu" [9]
Kesällä 1892 Atte Landgrén matkusti "läpi Lapinmaan". Inarista hän valitti 3.8.1892: "Matkani täällä Lapin erämaissa on ylimalkaan ollut ikävä, sillä melkein jokapäiväinen sade on tehnyt polkutiet pehmeiksi ja venheessä istumisen kauhean ikäväksi. Ajatelkaa, kun täytyy ensin koko päivän istua yhdessä kohdassa ja sitten läpimärkänä käydä levolle taivasalle, sillä taloja ei monessa paikassa ole tarjottavina." [10] Kymmenen päivää myöhemmin: "Harvinaisena tapauksena tahdon lopuksi mainita että Törmäsen talossa Inarin pitäjäässä on poro synnyttänyt 4 vasaa, jotka kaikki olivat kuolleena syntyessä. Vanhat ukot eivät sano semmoista ennen tapahtuneen."[11] Kolme päivää myöhemmin hän oli Sodankylässä.[12]
Marraskuussa 1892 Landgrén vaihtoi julkaisukanavaa ja lähetti Kittilä-kirjeensä Oulun ilmoituslehteen ja toisinaan myös Helsingin Päivälehteen asti.[13] Tuolloin hän oli myös lähettänyt ensimmäisen proosatekstinsä kotiseutunsa sanomalehteen Mikkeli. Näistä muodostui pitkä sarja "Kertomuksia Lapista".[14] Ensimmäinen osa alkoi näin:
Eräänä kauniina kesäkuun aamuna seisoin Peltotuntureilla, juuri sillä kohdalla jossa Suomen ja Norjan rajapylväs on pystytetty, ja annoin katseeni leijailla joka suunnalle. Aurinko, joka täällä useampia kuukausia näkyy koko vuorokauden, oli jo noussut korkealle, pilvettömälle taiwaan laelle. — Ei tuulen hengähdystä tuntunut. Linnut visertelivät aamulaulujaan. Tuntui niinkuin koko luonto olisi yhdistynyt esiintuodakseen kiitosvirtensä kaikkein luojalle — korkeudessa.
Ehkä tämä oli aito muisto edellisen kesän matkalta, joka todennäköisesti liittyi Landgrénin elinkeinoon. Huhtikuussa 1893 hän oli edellisen kevään tapaan Sodankylässä.[15] Ehkä käräjillä? Myöhempien muistojen mukaan Landgrén oli aluksi kirjurina kruununvouti Ahngerilla ja toisen tiedon mukaan "palvellut tuomari Björkin kirjurina".[16] Useimmiten häntä kutsuttiin käräjäkirjuriksi ja myöhemmin entiseksi käräjäkirjuriksi.
[1] Joroinen LK 1866-1875, 47; Geni-profiili
[2] Släktbok. 2, 1 / Atle Wilskman
[3] Östra Finland 27.10.1886
[4] Wiipurin Uutiset 26.02.1887
[5] Kittilä RK 1891-1900, 203
[6] Åbo Tidning 21.09.1892
[7] Kaiku 08.01.1892
[8] Kaiku 08.02.1892, Kaiku 02.03.1892, Kaiku 25.05.1892, Kaiku 20.07.1892
[9] Kaiku 07.03.1892
[10] Kaiku 26.08.1892
[11] Kaiku 04.09.1892
[12] Kaiku 05.09.1892
[13] Oulun Ilmoituslehti 27.11.1892, Oulun Ilmoituslehti 11.12.1892, Oulun Ilmoituslehti 18.12.1892, Oulun Ilmoituslehti 21.12.1892, Päivälehti 31.12.1892, Oulun Ilmoituslehti 06.01.1893, Oulun Ilmoituslehti 27.01.1893, Oulun Ilmoituslehti 03.02.1893, Oulun Ilmoituslehti 05.02.1893, Oulun Ilmoituslehti 10.02.1893, Oulun Ilmoituslehti 17.02.1893, Oulun Ilmoituslehti 19.02.1893, Oulun Ilmoituslehti 03.03.1893, Oulun Ilmoituslehti 22.03.1893, Oulun Ilmoituslehti 24.03.1893, Oulun Ilmoituslehti 29.03.1893, Oulun Ilmoituslehti 05.04.1893, Oulun Ilmoituslehti 07.04.1893,
[14] Tuntureilla. Kertomuksia Lapista I. Mikkeli 14.01.1893 (Oulun Ilmoituslehti 01.10.1893)
Lapin kodassa. Kertomuksia Lapista II. Mikkeli 01.02.1893 (Oulun Ilmoituslehti 12.11.1893)
Inarin järvi. Kertomuksia Lapista III. Mikkeli 04.02.1893 (Oulun Ilmoituslehti 29.09.1893, Päivälehti 26.05.1894 & Kotkan Sanomat 29.05.1894)
Vähän Lapista. Kertomuksia Lapista IV. Mikkeli 18.02.1893
Eräkäs. Kertomuksia Lapista V. Mikkeli 18.02.1893 (Oulun Ilmoituslehti 10.11.1893 & Tampereen Uutiset 18.11.1893)
Metsä asukas. Kertomuksia Lapista VI. Mikkeli 25.02.1893 (Oulun Ilmoituslehti 03.02.1893)
Erehdys. Mikkeli 25.02.1893 (Oulun Ilmoituslehti 21.07.1893)
Äitini haudalla. (Haaveilu.) Mikkeli 01.03.1893 (Oulun Ilmoituslehti189520.02.1895 no 20)
Tunturi lappalaisen kodassa. Kertomuksia Lapissa VII. Mikkeli 11.03.1893 (Oulun Ilmoituslehti 29.03.1895 no 36)
Pelkosen niemi. Kertomuksia Lapista VIII. Mikkeli 18.03.1893 (Oulun Ilmoituslehti 13.03.1895)
Yötoverini. Kertomuksia Lapista IX. Mikkeli 22.03.1893 (Oulun Ilmoituslehti 15.03.1893)
Eräs "lantalais"perhe. Kertomuksia Lapista X. Mikkeli 29.03.1893, 01.04.1893, 05.04.1893, 08.04.1893 & 12.04.1893 (Oulun Ilmoituslehti 03.08.1894, 05.08.1894, 08.08.1894, 10.08.1894 & 12.08.1894)
Kotalappalaisen häät. Kertomuksia Lapista XI. Mikkeli 15.04.1893
Matkakertomus. Kertomuksia Lapista XII. Mikkeli 22.04.1893 (Oulun Ilmoituslehti 24.05.1893)
Kummallinen kalastus. Kertomuksia Lapista XII. Mikkeli 29.04.1893
Huokaus [runo]. Mikkeli 29.04.1893
Madetkosken kylä. Kertomuksia Lapista XIII. Mikkeli 29.04.1893 (Oulun Ilmoituslehti 06.10.1893 & Tampereen Uutiset 11.10.1893)
Nälän hätä. Kuvaus Lapista XIV. Mikkeli 03.05.1893 (Oulun Ilmoituslehti 08.10.1893)
[15] Oulun Ilmoituslehti 16.04.1893, Oulun Ilmoituslehti 23.04.1893, Päivälehti 26.04.1893, Oulun Ilmoituslehti 14.05.1893
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti