Ruotsalaisten kuvia Suomesta 1871 ja 1872

Ohitettuaan Suomen muutaman vuoden ajan lähes täysin Ny illustrerad tidning julkaisi vuonna 1871 kolme kuvaa ja seuraavana yhden. Numerossa 3/1871 ilmestyi suomalaisen litografian perusteella tehty kuva tuolloin upouudesta vanhasta ylioppilastalosta. Numeron 7/1871 kuva Olavinlinnasta perustui paikanpäällä C. Sjöströmin tekemään piirustukseen.

Numerossa 29/1871 Räntämäen eli Maarian kirkko esiteltiin 1200-luvun piispankirkkona eli hieman olivat muistiinpanot sekaisin. Sekä ulko- että sisäkuva perustuivat F. Sjöströmin piirustuksiin.

Numeron 3/1872 kuva Turun linnasta perustuu valokuvaan, joten se näyttää samalta kuin monet muutkin.

Kuninkaan luvalla alaikäisenä naimisiin 1756-57

Kuningas Adolf Fredrik lähetti Turun tuomiokapituliin vuosina 1756-57 neljä kirjettä, joilla annettiin naimalupa viidelle parille (E I 8:132, 197, 208, 220). Aiemmin poimin serkusten naimalupia Oikeusrevision pöytäkirjasta vuodelta 1792. Näissä tapauksissa lupa oli tarpeen, sillä sulhaset olivat alaikäisiä, mutta yhteinen lapsi jo syntynyt. Kuten selostaessani avioliiton ikärajoja 1700-luvulla totesin, sulhasen piti olla 21-vuotias ja morsiamelle riitti 15 vuotta. Ikäiseni ihmiset muistavat vielä ajan, jolloin Suomessa vastaavissa tilanteissa presidentti saattoi antaa luvan avioliittoon. 

Ensimmäinen pari oli Loimaalta: renki Anders Andersson Kuninkaisista ja Anna Jacobsdotter. Kuninkaallinen kirje oli päivätty 31.5.1756 ja häät vietettiin 18.9.1756. parin ensimmäinen lapsi oli syntynyt 8.9.1755 ja saanut nimen Michail. Avioliiton solmimisessa ei ollut syytä viivytellä, sillä pikkuveljensä Johannes syntyi 26.12.1756. Perhe Kuninkaisten Vällärissä lisääntyi myöhemmin vielä Carl-pojalla 13.5.1760 ja Stina-tyttärellä 18.12.1762. Margarethan synnyttyä 19.3.1765 Anders on merkitty itselliseksi ja todennäköisesti saman parin lapsi on vielä Hinsalassa 3.7.1767 syntynyt Caisa. Rippikirjojen (1751-57, 232; 1764-69) merkinnät eivät ole selvimpiä mahdollisia, mutta tulkintani on, että Huittisista Loimaalle muuttanut Anna oli syntynyt vuonna 1727 ja Anders syntynyt 8.10.1736 eli hänen takiaan vihille ei päästy kun tarvetta ja haluakin oli.

Samalla kirjeellä saivat Maariassa naimaluvan reservin sotilas Johan Michelsson ja Maria Jacobsdotter. Hiski ei tunne heitä selvästi koskevaa vihkimerkintää.

Tammelan Kankaisten rusthollissa palvellut reserviläinen Jöran Sigfridsson (s. 4.3.1736) ja Maria Johansdotter saivat luvan avioliitolleen 15.12.1756 päivätyllä kirjeellä. He menivät naimisiin Tammelassa 3.4.1757. Heidän Kaukolan kylässä syntyneitä lapsiaan olivat Lisa 27.7.1756, Maria 20.2.1758, Brita 4.10.1759, Walborg 26.4.1761, Maria 5.3.1763, Eva 2.7.1765, Hinric 3.1.1767, Anna 27.6.1769 ja Helena 20.6.1772.

Kirjeessä päiväyksellä 4.2.1757 ei mainita seurakuntaa. mutta kylän nimellä ja Hiskin avulla selviää, että kyseessä oli Marttilan Brungilan kylästä Matts Mattsson ja Chirstin Jacobsdotter, jotka vihittiin avioliittoon 4.4.1757. Avioliittoa oli edeltänyt Mats-pojan syntymä 22.10.1756.

Päiväämättömällä kirjeellä luvan avioliitolleen saivat Lapväärtin Bötomin kylän renki Johan Andersson ja Kauhajoelta tullut Maria Jacobsdotter, jotka vihittiin 15.5.1757. Avioliittoa oli edeltänyt Elisabeth-tyttären syntymä 16.8.1755.

Tämän kokoelman perusteella taidan miettiä hieman tarkemmin förskottilasten syitä ja tarkistaa isän iän.

12-vuotias sarjamurhaaja nimeltä Matilda

Matilda Maria Kristiansson (s. 20.6.1858) oli rengin tytär Maariasta. Hän oli kaksivuotias äitinsä kuollessa. Samana vuonna talouteen tuli uusi piika, jonka Matilda Marian isä vei vihille Äitipuoli kohteli tyttöä niin pahasti, että kappalainen Antero Warelius puuttui tilanteeseen ja Matilda Maria asui jonkun aikaa hänen luonaan. Sitten hänet järjestettiin Paattisiin, jossa kappalainen Anton Grönholm oli kuollut tammikuussa 1870 ja jättänyt raskaana olleen lesken pienten lasten kanssa. Matilda Maria oli taloudessa ainakin heinäkuussa kun leski synnytti lapsen, joka kuoli viikkoa myöhemmin.

Turku vuoden 1870 paikkeilla.
Museoviraston kuvakokoelma, CC BY 4.0

Syksyllä Matilda Maria muutti Turkuun kun hänet otettiin lapsenpiiaksi salvuoppilas Gustav Bergmanille, jolle syntyi poikalapsi syyskuun alussa. Myöhemmän tunnustuksensa mukaan Matilda Maria kuristi lapsen kuoliaaksi 2.11.1870. Seuraavaksi hänet palkkasi kaupunginkasööri Fredrik Stenberg, jonka pari kuukautta vanhan pojan Matilda Maria kuristi 17.1.1871.

Toukokuussa 1871 sai eräs lapsenmurha runsaasti palstatilaa turkulaisessa sanomalehdessä ja asiasta oli varmasti puhetta. Maanantaina 5.6.1871 Matilda Maria oli Wareliuksen kotona ja "eräälle lapselle tunnusti, samaten kuin äskettäin Lovisa Gustava Munter, tehneensä lapsen murhan". Warelius oli joko kuulolla tai hänelle tultiin asia kertomaan ja kuulustelussaan Matilda Maria teki edellä mainitut tunnustukset.

"Poliisitutkinnossa uudisti Mathilda Maria Kristiansson tämän saman tunnustuksen. Mitkä vaikuttavat syyt ollenevat näihin ilkitöihin, siitä ei voitu saada varmaa selkoa. Enimmiten sanoo hän, että se tuli hänen päähänsä, että hänen niin piti tekemän ja "koska hän kerran oli niin tehnyt, niin saattoi hän sen tehdä toisenkin kerran". Ei myöskään ole hän osoittanut katumusta tehdyistä ilkitöistään, vaan on mieleltään sangen vakaa. Vankeudessa on hän parkunut ja valittanut, että hänen on ikävä."

Tapahtumia käsiteltiin 10.6.1871 Turun raastuvanoikeudessa, jossa Mathilda Maria "kielsi kiven kovaan" olevansa syypää kappalaisen lesken pienen lapsen kuolemaan sanoen, että "siihen aikaan minulla ei vielä ollut sellaisia ajatuksia". Käsittely lykättiin heinäkuun alkuun ja Mathilda Maria täytti 13 vuotta tutkintovankeudessa. Raastuvanoikeus luki tuomionsa 29.7.1871 ja tämän jälkeen Mathilda Maria hovioikeuden ratkaisua Turun linnan vankina.

Sanomalehdet eivät näytä uutisoineen hovioikeuden päätöstä eikä mahdollista korkeinta oikeusastetta. Lapsenpiikana olo ei näy kirkonkirjoissa, joissa Mathilda Maria on lapsuuden perheessään, kunnes muutti kuulutukset saatuaan vuonna 1876 Paattisiin. Naimisissa ollessaan hän muutti vuoden vaihteessa 1879/80 Lietoon, jonka rippikirjan huomautuksiin kirjattiin lapsuusajan lapsenmurhatuomion alistus hovioikeudelle, mutta ei sen päätöstä.

Lähteet:
Maaria kastetut 1858, rippikirja 1857-1863 s. 37, 1864-70 s. 36, 1871-1880 s. 46
Paattinen haudatut 1870, rippikirja 1870-1879 s. 20, 67
Lieto rippikirja 1877-1886 s. 346
Sanomia Turusta 9.6.1871, 16.6.1871, 25.8.1871

Viisi kuvaa Suomesta vuonna 1885

Gallica on digitoinut Georges de La Sablièren matkavalokuvat reissulta Pohjolaan vuonna 1885. Suurin osa kuvista on Norjasta, mutta viiden Suomen kuvan joukkoon mahtuu pari erikoisempaa otosta. Näistä ensimmäinen on vaivaisukko. Tunnistaako joku sen ulkonäön? [Lisäys 9:30. Sari Ahonen kertoi Facebookin puolella, että kyseessä on "Maarian vaivaisukko, Baerin hautakappelin edessä."]

Ukko lähikuvaan rajattuna

Kestikievareitakaan ei ole montaa (yhtään?) kuvastoissa näkynyt.

Suurennos edellisen keskeltä.

Ja alakulmasta

Turkulainen koira ei ollut linssilude.

Turun satamaksi valokuva-albumissa nimetty näkymä.

Ja lopuksi kaksi kulunutta aihetta eli Viipurin linna ja

Imatran koski