Pysähdys Katariina suuren mummolassa

Viimeinen kohde Saksan bussireissulla oli tietenkin terminaalin viinakauppa ja sitä ennen söimme hyvän aterian panimoravintolassa Eutinin pikkukaupungissa, jonka vieressä oli ajan täytteeksi sopiva barokkilinna. Koska bussiretki oli yleinen ja kaupallinen, vierailua juuri tässä linnassa ei mitenkään erityisesti perusteltu, enkä älynnyt tutustua paikan historiaan etukäteen.

Yllätyksenä tuli näin ollen yhteydet Suomen hallintohistoriaan. Englanninkielisen ryhmän opastaja kauppasi kovasti yhteyttä Katariina Suureen, sillä hänellä tuntui olevan käsitys, että koko Suomi oli tämän vallan alla. Wikipediasta tarkastaen Katariina suuri kohtasi tulevan miehensä Eutinin linnan puutarhassa 1739. 

Paikan päällä muistin Katariinan olleen sukua Kustaa III:lle ja linnan sukulaisverkostoja esitelleessä muotokuvahuoneesta bongasin Adolf Fredrikin, poikansa Kustaa III:n sekä tämän miniän. Mahdollisesti mukana oli muitakin. Esillä oli myös suunnaton sukutaulu, joka todisti, että jos on sukua yhdelle eurooppalaiselle kuningashuoneelle, on sukua niille kaikille.

Adolf Fredrikin muotokuvan kyltistä kävi ilmi, että hän oli ollut Lyypekin piispa 1727-1751! Tämän outouden valokuvasin ja tätä tekstiä kootessa selvisi että oikeammin hän oli ruhtinaspiispa. Eutinin linna oli ollut juuri samaisen ruhtinas/hiippakunnan pääpaikkana 1200-luvun lopusta lähtien, joten siitä oli tietoa seinätekstissä. Kyseessä oli valtakunnan pienin hiippakunta, johon kuului vain 53 seurakuntaa. Eikä itse Lyypekkiä. Alueen epäyhtenäisyyskin kävi ilmi seinätaulusta.

Juuri ennen Adolf Fredrikin kauden alkua Eutinin linnan oli fiksannut nykyasuunsa edeltäjänsä, joka oli Adolf Fredrikin isä ja Katariina suuren isoisä. Jos oppaan puheisiin oli luottamista, kokonaan kaakeloitu edustustilojen yhteydessä ollut keittiö oli tehty 1700-luvun alun rempassa. Kaikki kaakelit näyttivät erilaisilta.

Epäilys oppaaseen ja kyltitykseen syntyi huoneessa, jonka sängystä puhuessaan opas ei maininnut Fredrik suurta, jonka käyttöön kyltin mukaan sänky oli tarkoitettu.

Onneksi nappasin tekstistä kuvan ja saatoin nyt tarkistaa, että vierailu oli tapahtunut 1700-luvun puolivälissä ja sen oli emännöinyt Fredrikin sisko Lovisa Ulrika. Eli Ruotsin tuleva kuningatar. En näe mitään syytä epäillä, etteikö Adolf Fredrik olisi hengaillut Eutinissa. Käynti linnassa olisi saanut ihan uuden säväyksen, jos opas olisi osoittanut ikkunan, jonka ääressä Adolf Fredrik sai kuulla mahdollisuudesta siirtyä Ruotsin kuninkaaksi.