Blogin eilinen lukijamatka Turku 1827 -digitaalimalliin ei muodostunut yleisömenestykseksi, mutta sain seurakseni kaksi immeistä. Lähes heti lähdettyämme liikkeelle linnan puolelta kävi ilmi, että oppaan kanssa mallissa liikkuminen oli paljon hauskempaa ja rentouttavampaa kuin yksinään seikkaillen. Ei tarvinnut karttaa tiiraillen pondeerata missä on ja klikkailla inforuutuja selvittääkseen mitä näkee. Minulle oli merkityksellisiä myös "julkkisbongaukset" kuten ylläolevassa kuvassa puun ja joen taakse jäävä Gadolinin talo. (Ajatella, jos olisi osoitettu nanoserkkuni Christina Krookin palovakuuttama talo!)
Oitis tajusin ilmeisen pitkäaikaisen ajatuserheeni, jossa nykyisen keskustan puoli Turusta olisi ollut kehittymätön vielä 1700-luvun lopussakin. Vaikka olen Qwenselin museon sijainnista täysin tietoinen! Aivot ovat ihmeellinen elin. Teatteritalostakin olen varmasti lukenut Kapteeni Puffin muistelmista, mutta en ollut ymmärtänyt sitä mallin torin reunalta omatoimisesti hakea.
Torin vastakkaisella kulmalla oli kivitalo, jossa oli kauppapuoti.
Kadun päässä pilkottaa tuomiokirkko, jonka pääovi oli eteläseinällä. Kai minä tämänkin olen joskus kuullut?
1 kommentti:
Minä kruisailin kans tällä aikakoneella Luostarinmäen käsityöläismuseossa niin kauan, että näyttöön tuli error 😂👍 ihan paras keksintö!
Lähetä kommentti