Kesän historialliset twittermyrskyt (1/2)

Keskellä kesää, vähemmän kevyesti. (Kuva kirjasta Stories for little children)

22.6.2020 MTV haastatteli Teemu Keskisarjaa ja otsikoi verkkojutun "Suomalaishistorioitsija patsaiden kaatamisesta Yhdysvalloissa: "Roskaväen mellastusta" – Suomessa hyvin vähän kiistanalaisia patsaita". Olli Bäckström kommentoi tuoreeltaan: "Yhtä lailla suomalaisena historioitsijana uskallan esittää päinvastaisen näkemyksen eli että rasismia vastaan protestoivat amerikkalaiset eivät ole roskaväkeä ja että Ruotsin kuninkaat eivät olleet kusipäitä."

Samansuuntainen reaktio toisaalta: "On suoraan sanoen turhauttavaa yrittää tehdä hommiaan historia-ammattilaisena kun tietää, että näköjään pääsisi etenemään paljon nopeammin ja pidemmällä jos olisi tällainen n**k*rijuttuja kertova rasistinen spede. Tapansa mukaisesti Keskisarja ei osaa asettaa kommentoimiaan tapahtumia mihinkään mielekkääseen historialliseen viitekehykseen. Päinvastoin hän ei vaikuta tuntevan niiden taustoja lainkaan, vaan pelkästään öyhöttää ja perseilee. Mutta kun meillä on nyt jokin näkymätön elin päättänyt, että tämä virkaheitto persuöyhöttäjä on Virallinen Historioitsija, niin siellä se kiertää julkisuudessa ämpäröimässä tällaista paskaa, ja eikö todellakin kohta tipahda seuraavat apurahat, ja kirjat myy. Siis minä en halua minnekkään aamutelevisioon kommentoimaan yhtikäs mitään. Mutta kyllä se suoraan sanoen pistää vihaksi, että meidän ammattikunnasta halutaan väen väkisin nostaa julkisuuden valokeilaan näin saatanan urpo jätkä, jolla ei ole yhtään mitään järkevää sanottavaa."

Jussi Jalonen kirjoitti pitkän ketjun, jonka aloitti todeten "Vaikka jättäisi kommentin sisällön sikseen, niin jälleen kerran sitä ihmettelee, mikä on se maaginen mojo, joka tekee nimenomaan Teemu Keskisarjasta ekspertin, olipa kysymys sitten mistä historiaan liittyvästä asiasta tahansa? Ja siis, patsaiden kaatamisen kutsuminen "taannehtivaksi historiakäsitykseksi" on täydellisen naurettavaa, koska Yhdysvalloissa etelävaltioiden kenraaleille pystytetyt patsaat _pystytettiin_ joko apologiana tai valkoisen ylivallan monumentteina, eli nimenomaan "taannehtivasti"." ja lopetti "Tämän olisi voinut halutessaan saada kuulla melkein keltä tahansa vähänkin pätevältä kotimaiselta Amerikan historian asiantuntijalta. Mutta kai se oli taas tärkeämpää saada dosentti Keskisarja studioon juttelemaan "roskaväestä"."

Keskustelu Keskisarjan medianäkyvyydestä kulki tuttuja uria lukuunottamatta Olli Bäckströmin jatkoajatuksia "Minulta tunnustus @jojalonen, joka on jaksanut julkisuudessa kyseenalaistaa muutaman sirkuspellehistorioitsijan pöljimpiä ulostuloja. Jalonen on vastannut typeryyksiin kategorisesti, perusteellisesti ja vaivannäöllä. Ihan niin kuin ammattihistorioitsijan kuuluisikin." "Ehkä suurten yliopistojen historian laitoksetkin haluaisivat antaa tunnustusta Jaloselle, joka on tehnyt heidänkin työtään omalla ajallaan. Vai mitä?" "Pakko sanoa, että suomalaisten yliopistojen historianlaitosten henkilökunnan haluttomuus opponoida julkisuudessa esitettyjä pölhöpopulistisia ja valheellisia väittämiä ei anna heistä omasta työstään kiinnostuneiden ammattilaisten kuvaa. Nyt vain harvat poikkeukset loistavat."

Jälkimmäiseen kommentoi muutama historiantutkija, joten Bäckström kuittasi "Tämä twiittini on saanut tutkijoilta enemmän kritiikkiä kuin nämä julkisuudessa esitetyt pölhöpopulistiset ja valheelliset väittämät historiasta. Eli johonkin ärsykkeeseen jaksetaan Twitterissä kyllä reagoida." Eli "Tällä viikolla opittua: voisin esittää julkisesti tietoisen valheellisia väittämiä historiasta ja se olisi historioitsijakollegoiden mielestä täysin siedettävää; mutta jos kritisoin yliopistojen historialaitoksia, niin se vihdoin ylittää heidän närkästymisensä rajan." Ja jatkoi teemasta vielä "Ymmärrän sen, että pienessä maassa vaikuttaa helposti tarkoituksenmukaiselta tulla toimeen ihan kaikkien kollegoiden kanssa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että me historiantutkijat emme voi olla mikään Frendit."

Vaihtelu virkistää, sillä kun somessa nostettiin esiin Verkkouutisten 5.7.2020 juttu ”Suomalaisia vietiin orjiksi enemmän kuin Afrikasta ikinä” haastateltavana ei ollutkaan Teemu Keskisarja, jolta sama väite on aiemmin kuultu jo vuonna 2015. Tällä kertaa sitä oli käyttänyt Lasse Lehtinen osallistuessaan kolonialismikeskusteluun. Jussi Jalonen jaksoi nytkin kommentoida "Se, että laitetaan vastatusten kahdeksan vuoden miehityskauden ihmisryöstöt ja toisaalta 250 vuotta jatkunut orjakauppa, jossa käytännössä vuosittain vietiin orjiksi koko luonnollinen väestönlisäys, on täysin järjetöntä, vääristelevää ja valheellista."

Mutta ei pitkää aikaa ilman Keskisarjaa, joka kierrätti nimenomaan tuon saman teeman Kalevan kolumnissaan 8.7.2020 herättäen lukuisia kommentteja. 

Lauri Uusitalo: "Keskisarja kirjoitti kolumnin (jota en viitsi jakaa), jossa hän jälleen rasistisen slurrin säestämänä vertasi isoavihaa ja atlanttista orjakauppaa. Hän vielä päättää kirjoituksensa lauseeseen, jota ei voi tulkita muuten kuin #BLM-liikkeen vähättelyksi. Yhtään isonvihan siviiliuhrien kärsimystä vähättelemättä, nämä kaksi eivät ole mitenkään yhteismitallisia. Isoviha oli n. 7 v. kestänyt miehitysjakso, jonka jälkeen Suomi (tai Ruotsin valtakunnan itäosat) toipui nopeasti. Atlanttinen orjakauppa puolestaan jatkui yli 300 vuotta, ja sillä oli valtavat vaikutukset läntisen Afrikan väestöön, talouteen ja yhteiskuntarakenteeseen. Orjien valtava kysyntä kiihdytti sodankäyntiä ja muutti laajat alueet käytännössä orjien metsästysalueeksi. Näin orjakauppa aiheutti läntisessä Afrikassa paikoin niin vakavan väestökadon, että koko Afrikan mantereen väkiluku mahdollisesti jopa laski vuosien 1600 ja 1850 välillä. Samalla mantereen osuus maailman väestöstä romahti muiden mantereiden kokiessa suurta väestönkasvua. Atlanttinen orjakauppa myös synnytti tummaihoisiin kohdistuvan rotuoppeihin perustuvan rasismin, joka vaivaa maailmaa edelleen. Sen negatiiviset vaikutukset siis jatkuvat tähän päivään saakka, toisin kuin isonvihan."

 

Jenni Lares: Isonvihan aikana orjuutettujen ja tapettujen muistoa voi kunnioittaa ilman, että halventaa niitä, joita riistettiin alle kymmenen sijaan muutama sata vuotta. Yhteisen kokemuksen pitäisi tarkoittaa solidaarisuutta eikä vastakkainasettelua.

 

Panu Raatikainen: Olisi kiva, jos historiaa voisi tehdä eläväksi ilman tällaisia halpoja täkyjä äärioikeistolle, jolloin siihen suuntaan kumartaminen on samalla pyllistämistä nytkin oikeasti sorretuille ihmisryhmille.

 

Mikko Hiljanen: ”Ihmiskauppa loi ihmisarvoa.” Ehkä järjettömin virke, jonka olen lukenut pitkäääääään aikaan.

 

Oula Silvennoinen: Teemu tuntuu kuvittelevan, että kansanmurha on mikä tahansa murhatyö, jossa tapetaan paljon kansaa.

 

Jussi Jalonen: Summa summarum: kun kolmesataa vuotta sitten tapahtuneen sota-ajan joukkomurhan mittakaavasta ei ole täsmällistä tietoa, niin sen nimeäminen "kansanmurhaksi" on vähän niin ja näin. Kun tähän yhdistyy vielä avoin politikointi, niin, no. Joskus aita on matala, joskus kaatunut. 

 

Jenni Lares: Ihmisarvolla ja kansanmurhalla on ihan pätevät, kansainvälisesti sovitut määritelmät, mutta eihän sanoja tarvitse niissä merkityksissä käyttää jossei huvita.

 

Olli Bäckström: TK toistaa jälleen kerran faktalähteenä Vilkunan kirjaa Viha, jonka hän edelleenkin vaikuttaa ymmärtäneen väärin. Vihaa ei pidä alkaa pläräämään sieltä täältä ennen kuin lukee ajatuksella kirjan johdannon. Viha on siis isovihan käsitteen dekonstruktio, ei Pohjan sodan historia.