Carl Larssonin kuvassa näyttäisi olevan aidantäydennys käynnissä. |
- Johanna Aminoff-Winberg: Presentation av Riddarhuset
- Henrik Meinander: Finland - en nation växer fram
- Martin Hårdstedt: Korstågen i Finlands historia - myt eller verklighet
- Ann Nehlin: Den goda viljans ambassadörer - finska krigsbarn i Sverige
- Mikael Parkvall: De första finlandssvenska - när, hur och varifrån?
- Bo Eriksson: I nytt ljus - Ändrar forskningen vår syn på historien?
- Mirkka Lappalainen: Det nordiska lejonet och hans rike.
- Aino Niskanen: Finsk modernism i arkitekturen - gemensamma drag och särdrag.
- Kasper Kepsu: Ingermanland.
Tallenteen ansiosta sain vihdoin Parkvallin esityksestä lausunnon ihmiseltä, joka on oikeasti perehtynyt ruotsalaisten asettumiseen Suomeen. Hänen mukaansa "Hyviä pointteja, mutta myös hiukan yksinkertaistettuja. Historiallinen tausta ja kokonaiskuva olivat usein myös aika hataralla pohjalla. Mutta nimistössä oli kyllä kiinnostavia näkökulmia. " Jäämme odottelemaan Parkvallin kirjaa, jota hän esityksen jälkeenkin on lupaillut ruotsinkielisessä lehdistössämme.
2) Kevään ilmaisessa ja itsetehdyssä virtuaalikonffassa 1700-luvusta ja viestinnästä Rebecka Lennartsson markkinoi kirjaansa Mamsell Bohmans fall. Nattlöperskor i 1700-talets Stockholm. Vasta myöhemmin selvisi, että se on luettavissa verkossa ilmaiseksi.
3) Pari vuotta sitten yritin pikaisesti selvittää Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa? Lehdessä Alue ja Ympäristö ilmestyi Otto Latvan artikkeli Tuote vai elävä olento? Näkökulmia turkiseläinten historialliseen rooliin Suomessa 1900-luvulla, joka abstraktinsa mukaan on "on ensimmäinen ihmisten ja turkiseläinten jaettua menneisyyttä Suomessa käsittelevä historiantutkimus, jonka näkökulma ei ole sidottu tilasto- ja taloustutkimukseen tai turkistarhaajien itsensä tutkimiseen."
4) Tiina Miettinen käytti lähteenä vanhaa blogitekstiänikin ja pääsi pidemmälle otsikolla Juomalaulu Hauholta vuodelta 1811.
5) Lakkasin keräämästä historiantutkijoiden epidemiakirjoituksia, mutta talteen tuli otettua Henrika Tandefeltin Hur mår du? Jag mår bra! Sjukdom och hälsa i brev förr och nu. Samaan reaktioon ja minua kiinnostavaan 1700-luvun kirjahistoriaan liittyi filologi Tommi Kokon podcast Unsolicited Lectures about Daniel Defoe (with music), jossa tarkasteltiin kirjaa Ruttovuosi. Siitä kirjoitti myös Pekka Vartiainen blogisarjassaan Epidemiakirjallisuutta.
6) Lainasin jokin aika sitten Betty Elfvingin Turun tuomiokirkosta kertovaa muistelmaa, jossa vuonna 1855 Kaarina Maununtyttären ruumis "alastomana makasi hajonneessa arkussaan kuninkaallisten kääriliinojensa riekaleitten joukossa". Vielä tämän jälkeenkin "Keräilijä on ottanut Turusta mukaansa palan Kaarina Maununtyttären ihoa", kuten Anu Lahtinen raportoi Livrustkammaren kokoelmien taulun, jossa on "Souvenir, ett stycke av Karin Månsdotters kropp (hud) taget vid gravöppning i Åbo domkyrka 1867-08-21."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti