Sukulaismies sekoitettu Ruotsin vaaleihin

Olen parin viime vuoden ajan seurannut somessa Ruotsin suomenkielisen vähemmistön viestintää. Kuten juuri eilen tuli todettua, lakia ei aina toteuteta kuten se on kirjoitettu ja näin on näköjään yksikieliseksi identifioituvassa Ruotsissa vähemmistökielten kanssa. Asia on erityisen ajankohtainen muutaman päivän kuluttua pidettävien vaalien takia.

Suomenkielisten on luonnollista vedota historiaan. Viime viikollahan opin, että Tukholmaan perustettiin suomenkielinen seurakunta 1533 ja  metsäsuomalaisethan tunnetusti saivat pidettyä kielestään kiinni satoja vuosia.

FB-sivulla Språkrevolten i Botkyrka - Kielikapina Botkyrkassa oli 27.8. kirjoitettu 

Botkyrka i sig har dessutom en intressant finsk historia. På 1600-talet fanns t ex något som kan liknas vid Sveriges första minoritetsminister (Alice Bah Kunkes föregångare). Han hade sitt kontor i Norsborg dit sverigefinnar fick ta sig om de hade klagomål eller behövde hjälp på något sätt. Självklart service på finska. Henrik Tawast hette han. Botkyrka har alltså en central plats i den sverigefinska historien.

"Itsestäänselvästi palvelua suomeksi"?  1620-luvulla ehkä syntyneen Henrikin isä, myös Henrik, oli turkulainen kauppias ja raatimies. Poika vietti siis nuoruutensa Turussa, jossa suomea oli kuultavissa ja sen ymmärtäminenkin käytännöllistä kotikielestä riippumatta. Turun akatemiassa opiskeltuaan hänestä tuli kenraalikuvernementinkanslian esittelijä 1648 ja toimi Kuninkaallisen kanslian Suomen toimituskunnan esittelijänä vuodesta 1655 vuoteen 1693.

Jälkimmäisen toimen botkyrkalaiset ovat nykyaikaistaneet vähemmistöministeriksi oikaisten ainakin sen verran, että Suomen toimituskunta arvatenkin käsitteli maantieteellistä aluetta eikä suomenkielisiä. Joudun arvailemaan, sillä pikaisella verkkohaulla en toimituskunnasta löydä mitään tietoa eikä se ole tuttu ennestään.

Ei, vaikka Henrik tavallaan on. Hän meni nimittäin vuonna 1657 naimisiin Anna Meissnerin kanssa ja Annan isästä Hans Meisnerista kirjoitin alaluvun kirjaani Flachsenius, muistiinpanoja (2009) Oma polveutumiseni hänestä Margareta Meisnerin tyttären Elisabeth Arenbeckin kautta olen kirjassa varustanut kysymysmerkillä, sillä varsinaista todistetta Margaretan yhdistämiseen perheeseen en tuolloin löytänyt.

Asiaa en ole sittemmin miettinyt, mutta tutkimus on toisaalla edennyt. Olin jättänyt Johan-pojan elämän lopun epäselväksi, mutta viitannut kyllä kohdallaan Yrjö Kotivuoren ylioppilasmatrikkeliin. Se on sittemmin päivittynyt ja nyt näkyvillä olevassa versiossa päiväyksellä 11.8.2013 kerrotaan, että Johan meni naimisiin Engel Skytten kanssa ja poikansa Petter Johan aateloitiin nimellä Gyllenecker.

En tiedä oliko oluenpanija Hans Meisner ensimmäisen polven maahanmuuttaja, kuten työn alla olevan SSH-tutkimuksen aloittava Matthias Schildt, mutta perheitä yhdistää raju säätykierto ylöspäin.