Ensimmäinen patentin saanut nainen Suomessa

Tuula Vuolle-Selki, joka on kirjoittanut elämäkerran Vera Hjeltistä, päivitti viime viikolla blogissaan tietoja

Tähän asti kirjallisuudessa esitetty väite Vera Hjeltistä ensimmäisenä patentin saaneena naisena Suomessa saa nyt uuden päivityksen. Kiitos Kristiina Grönlundin, eläkkeellä olevan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjasto- ja neuvontapalveluiden johtajan, sekä Kansallisarkiston tämäkin asia selvisi, Vera Hjelt oli kuitenkin järjestyksessä toinen, mutta Maria Procope-niminen keksijä sai kaksi patenttia jo vuonna 1873: Urkujen virittämiseen tarkoitetun laitteen/Apparat att stämma orglar (patentti nro 121), ja myös kalastukseen tms. tarkoitetun verkon/Nät, avsedda för fiskeri eller annat ändamål (patentti nro 126).

Kalastus ja urut ovat siinä määrin omituinen yhdistelmä, että Mariasta piti saada lisätietoa. Hedelmällisin lähde oli raportti Wienin maailmannäyttelystä Björneborgs Tidningissä 1.10.1873.

Kyseessä ei siis ollut suomalainen nainen, vaan ruotsalainen. Kun Morgonbladet 3.5.1873 kertoi urkujen virityslaitteen saamasta 10 vuoden patentista kansalaisuus ei tule esille, mutta Maria Procope esitellään pianistina. Hänen sukupuolensa ei vaadi selittelyä, mutta patentti itsessään kylläkin. Ja kuten alussa nähtiin, se oli järjestysnumeroltaan 121.

Procope ilmiselvästi ymmärsi patenttien merkityksen. Verkossa on saksalaisessa arkistossa digitoitu Patent von Maria Procope in Stockholm auf einen Mechanismus zum Stimmen der Zungenpfeifen bei Orgeln und anderen ähnlichen Instrumenten, joka ei valitettavasti sisällä kuvia. Hänen nimensä mainitaan London Gazettessa eli patentti oli varmaan voimassa myös Britanniassa. Lisäksi Procopen nimi löytyy julkaisusta Women inventors to whom patents have been granted by the United States government, 1790 to July 1, 1888, jossa ei ole (tekstihaun perusteella) ketään muuta ruotsalaista eikä yhtään Venäjän alamaista tai tanskalaista.

Vuosia sitten Tukholman Tekniska museetissa oli näyttely naiskeksijöistä, mutta Maria olisi tuskin jäänyt siitä muistiini. Verkkohakujen perusteella hänestä ei ole paljoa kirjoitettu.