Selkämeren kulttuuriperintöä esittelevällä sivustolla on mahdollisuus tehdä virtuaalinen pyörähdys Putsaaren historiallisessa piilokirkossa. Sivun mukaan "Nykyisen kappelirakennuksen arvellaan olevan peräisin 1680-luvulta, mutta paikalla uskotaan ollen aikaisemminkin kirkkorakennuksia paljon vanhemmilta ajoilta."
Samat hirret on siis tuntenut Putsaaren Klemolan talollinen Uudenkaupungin pitäjässä Michel Michelsson (1739-1813) ja vaimonsa Maria Johansdotter (s. 1749). Emil Nervanderin Uudessa Kuvalehdessä 15-21/1902 julkaistun tekstin mukaan Michel
kuului olleen terve, uuttera ja ymmärtäväinen mies, tunnettu kiivaasta luonteestaan ja sanansa pitämisestä, jäykkyydestään ja tyytyväisyydestään. [...] Pappien ystävä hän ei ollut ja sanoikin tavallisesti: "ei pidä olla pohjaton kuin papin säkki", ja koetti hän varoittaa poikaansakin sille uralle antautumasta, vaikkakin turhaan, ja lisäsi aina puheeseensa: "papit ovat aina kerjäläisiä; mitä talonpojalta liikenee, sen ottaa pappi". Äiti oli surumielisyyteen taipuva ja uskonnollinen. Hän sai useinkin huolehtia huomisesta päivästä, vaan etsi lohdutusta raamatun sanoista, että Herra kyllä pitää huolen. Säästäväisesti eläen ja uutterasti työtä tehden tulikin perhe toimeen, vaikka tila oli pieni, kalansaalis huono ja lapsi lauma suuri, 9 lasta, joista 6 tuli täysikasvuiseksi.Näistä kuudesta Nervander tietää yhden tyttären lähteneen piiaksi Ahvenanmaalle. Vanhin poika Matti ryhtyi kaupalliselle uralle Turussa. Kaksi veljeään, Mikko ja Samuel, saivat kouluopetusta ja ottivat käyttöön sukunimen Ceder.
Perhe oli suomenkielinen, sillä poika Samuel toteaa myöhemmin "kuinka paljon minulta puuttuu ruotsinkielen lausumisessa, sillä minä olin vasta 16:lla vuodella, ennenkuin vasta rupesin kokeilemaan suomalaisen ja ruotsalaisen aapisen kanssa."
Samuelin lahjakkuus kantoi Turun akatemiaan vuonna 1801. Hän piti päiväkirjaa, joka Nervanderilla on ollut lähteenään ja on toivottavasti (!) jossain arkistossa säilynyt. Nervanderin mukaan Samuel huomauttaa tässä päiväkirjassa "monessa kohti kiittäen" ensimmäisenä vuonna kotoaan saamaansa apua "luvaten aikanaan oman perintöosansa toisille perillisille, pidättäen itselleen kuitenkin "suomalaisen raamatun äitiltä ja 5-kulmaisen pullon isältä"".
Uudenkaupungin rippikirjassa 1751-1755 näkyy Michelin isä Michel Eriksson (s. 1695) ja veli Matts (s. 1747). Ilmeisesti veljekset jakoivat lapsuudentilansa, sillä myöhemmissä rippikirjoissa Klemolassa on kaksi taloutta. Mattsin lapsikatraaseen kuuluu (esim rippikirjassa 1785-1789) Benjamin (s. 1781), joka Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan myöskin pääsi opiskelemaan ja käytti vuoteen 1801 sukunimeä Englin ja tämän jälkeen oli Lilljestrand.
1 kommentti:
Niinpä vaan saaristolaisten lapsistakin ponnisti oppineita. Mukavia lisätietoja Putsaaren asukkaiden historiaan. Missäköhän lienee tuo päiväkirja?
Piilokirkko on kyllä vaikuttava paikka. Tuo "raunio", kuten tuossa topografisessa kartassa on merkitty. Täällä kuva kappelista 1920-30 -luvuilta https://flic.kr/p/ruroJz
Mari Jalava
Lähetä kommentti