Neiti Hedvig Böökin kirjat

Henrik-tietokanta laajentui tällä viikolla kattamaan uusia kaupunkeja. Nyt on mukana "tietoja Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tampereen, Tornion (vuoteen 1788) ja Turun kaupunkien perukirjoissa ja huutokauppakamarien pöytäkirjoissa olevista kirjamaininnoista ja kirjojen omistajista ennen vuotta 1810."

Uutuuksista eniten kiinnostusta herätti Rauma ja silmäilin sen tietueet läpi. Ilahduttavasti mukana oli muitakin kuin säätyläisiä, mutta kiinnostavin kirjahylly oli kesäkuussa 1804 64-vuotiaana kuolleella neiti Hedvig Juliana Böökillä.

Luettelo on niin pitkä, että laitoin sen tuonne alimmaiseksi. Maanviljelystä, sotataitoa ja aatelin oikeuksia. Olisivatko kirjat voineet olla neidin isän tai veljen perintöä? Todennäköisyyden selvittämiseksi tarvittaisiin tietoa neidin perheestä, mutta sen saaminen ei osoittautunutkaan suoraviivaiseksi.

Hautausmerkinnän mukaan Hedvig Böök oli viimeksi asunut Aspössä eli Haapasaaressa. Sen samanaikaisessa rippikirjassa on päällimmäisenä ylivedetty nimi, joka voisi olla Böök, mutta ei Hedvig. Alempana on 22.7.1806 kuollut nimismies Arvid Bök. Hedvigiä ei näy millään sivulla eikä myöskään edellisessä rippikirjassa. Hiskin 1700-luvun kastetuissa isä-Böökit ovat tavallisia sotilaita, jotka eivät tunnu kuvaan sopivilta. Mysteeriksi jää siis kirjojen alkuperän lisäksi neidin vaiheet ennen kuolemaansa. Perukirjasta tietenkin saisi vinkkejä, jos oikeasti haluaisi tutkia.

Haapasaaresta sentään löytyi Wikipedia-sivu, jonka mukaan "Haapasaaressa sijaitsee vuonna 1801 rakennettu Haapasaaren kartano, joka on ollut muinoin kuninkaallinen hevostalli". Genos-artikkelin mukaan "Haapasaaren 1 1/2 mantaalin suuruisen kartanon omisti isonvihan jälkeen kruununvouti Erhard Wessman'in leski Magdalena Bergstock ja tila oli lampuotien hallussa." Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan heidän poikansa Natanael Wessman "Asui Rauman Aspön ratsutilalla" ja kuoli Raumalla 4.1.1794. Omistus 1800-luvulla oli suvulla, jonka jäsen maisteri Hugo Brander myi tilan vuonna 1932 eteenpäin (Lähteenä Sukutilat webissä).

Kuvituksena muotikuva vuodelta 1792. Nordiska museet, Wikimedia.

Neiti Böökin kirjat:

• Jöransson, Christian Ludvig: Försök til et systeme i Sveriges allmänna hushållning och penning-väsende. Af Christian Ludvig Jöranson ...
• Stålhammar, Otto Fredrik: Svenska justitiæ-och politiæ-värket, af riksens allmänna lag, regeringsform, äldre brukelige och nyare kongl. stadgar...sammandragit..
• Hernquist, Peter: Underrättelse för en arrendator eller landthushållare, som wil upföda, utfordra, köpa eller sälja horn-boskap, får, swin med flera hemtamde diur, samt åt dem wid åkommande sjukdomar behörigen kunna bota
• Historisk grundelig inledning til krigs-wetenskap, likmätigt the grundsatzer, och inrätningar, som faststälte, och i acht tagne äro af the största generaler, och ingenieurer i Europa: med ...
• Fredrik II: Försök öfver krigs-konsten. Öfversatt från fransyskan.
• Sweriges rikes lag gillad och antagen på riksdagen åhr 1734. Stockholm med kongl. may:ts allernådigste privilegio tryckt uti historiographi regni tryckerij.
• Schönfelt, Carl von: Matrickel öfver Svea rikes ridderskap och adel. Med kongl. maj:ts allernådigste privilegio utgifven år 1770.
• Carlskiöld, Pehr: Svea rikes ridderskaps och adels wapn bok, i koppar-stick. Med kongl. may:ts allernådigste privilegio, utgifven år 1764.
• Ehrensteen, Edvard: Oförgripeliga bewis emot adelens rättighet öfwer skatte-gods / författade af ... Edvard Philipsson Ehrensten ; jämte bihang, af Åke Rålambs deduction, huru stora landtougs-gjärden olagligen gådt från kronan under frälset.
• Svea rikes krigsmagts anciennitéts- och rang-rulla för år 1793. Uprättad på konungens nådigste befallning. Af dess general adjutants expedition.
• 1 Band Diverse Förordningar och Riks dags Protocoller
• 1 Kook-Bok
• Diverse mindre Böcker och Skrifter