Helsingin historiaa kuuntelemassa, kolme kertaa

16.1.2014, Seppo Aalto, Vironniemen Helsinki 1640–1721: Hankala alku. Kanneltalo, 15 kuulijaa

Aalto on loppusuoralla Helsingin historian seuraavan osan kirjoittamisessa. Se tulee ulottumaan ainoan helsinkiläisesi-isäni aikaan, joten lähdin tietenkin kuuntelemaan ennakkotietoja. Tällä ensimmäisellä kerralla hädin tuskin pääsimme Vironniemelle ja kävimme läpi useita välivaiheita. Kuten Helsingin kaavoituksen Sörnäisiin, josta FB-sivu Helsinki suunnittelee äskettäin tarjosi oheisen kuvan.

Kaupungille on tietenkin olennaista kauppa ja mielenkiintoista oli kuulla Aallon rinnastus Neuvostoliittoon tiukkojen määräyksien tosiasiallisesta ohittamisesta. Kuin myös hyvin varovainen kuvaus kaupungin kielisuhteista 1600-luvulla.

21.1.2014, Ossian Enqvist, Töölön historiaa: Töölö 1700-luvulla. Töölön kirjasto, noin 100 kuulijaa

Etukäteistiedot Enqvistin vetovoimasta pitivät paikkansa ja sain olla tyytyväinen aikaiseen saapumiseeni. Luentosarjasta oli vuorossa Töölö 1700-luvulla, johon tutustuimme kronologisesti ja oheiseen vuoden 1777 karttaan tukeutuen. (Tämäkin tiedosto kaapattu edellä mainitulta FB-sivulta).

Alun selostus Helsingin vaiheista Suuren Pohjan sodan aikana oli minulle niin tuttua ja kaukana Töölöstä, että keskittymiseni herpaantui. Havahduin kun tajusin, että puhuttiin hattujen sodan ajan puolustuslinjasta Hesperiankatujen kohdalla ja tykeistä Apollonkadun kukkulalla. Ainesta teemakävelyyn? Enqvist oli saanut Livrustkammaresta kuvan venäläisten joukkojen johtajan panssarista. Mitä muuta hänen tutkimisensa on, ei selvinnyt.

Värikkäintä kerrontaa syntyi Töölön kaivohuoneesta/terveyslähteestä ja myös nykyisen Töölönkadun ja Linnankoskenkadun risteyksessä sijainnut mestauspaikka kiinnosti yleisöä. Enqvistin mukaan mestausmiekka (!) tallella?

23.1.2014, Seppo Aalto, Vironniemen Helsinki 1640–1721: Valtapeli tervakaupungissa. Kanneltalo, 17 kuulijaa

Aalto yritti kertoa noin 40 vuoden kv-kauppapolitiikan ja helsinkiläisten keskinäiset kismat yhdellä kerralla ja osittain edellisen kerran asioita kerraten. Tervakomppania(t) tuli(vat) viimeistään nyt tutuksi ja palautti(vat) kivasti mieleen viime viikolla aloittamani Coursera-kurssin The Modern World: Global History since 1760 ekan luennon, jossa selitettiin ajan talouspolitiikkaa. (Kurssin annista varmaan aikanaan täällä lisää.)

Minulle uusi aspekti Helsingin historiaan oli runsas muutto Ruotsista 1650-luvulla. Aikanaan näiden muuttajien lapsista tuli paljasjalkaisempia helsinkiläisiä. Dynamiikkaa.

Länsi-Uudenmaan ruukit ovat Aallon tulkinnan mukaan harrastaneet merkittävässä määrin maakauppaa 1600-luvulla ja omalta osaltaan heikentäneet Helsingin taloudellisia mahdollisuuksia. Ruukkien taloudellinen merkitys tuli esiin kun pari vuotta sitten väänsin esseetä Kuisman tiiliskivestä. Jäi mielikuva, että ilmiö kuului vasta 1700-luvulle, korjattakoon.

Hollantilaiset olivat voimakkaasti esillä, joten Amsterdamissa mietitty kysymys paikallisista lähteistä palasi mieleeni. Joten kävin session lopuksi kysymässä oliko Aallolla tietoa niitä hyödyntäneestä tutkimuksesta. Ei ollut, joten vaikuttaa todennäköiseltä, ettei sitä ole.