Akatemiasta lastenkouluun

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan mitään kuullut: Jakob Gadolin. Vasemmalla 1700-luvulle ajoitetussa muotokuvassa, josta Dabiel Nyblin on ottanut mv-valokuvan. Miehen piispan virkaan huipentuvan uran voi katsastaa vaikkapa Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista.

Turun akatemian rehtoriksi kohonnut Jakobin poika Gustaf on myös ylioppilasmatrikkelissa. Uratietonsa voi myös tarkistaa Arkistolaitoksen digitoimasta ansioluettelosta. Muotokuvansa vasemmalla on Emanuel Thelningin käsialaa ja valokuva Nyblinin.

Gustafin tytär Vilhelmina Sofia mainitaan poikansa muistokirjoituksessa Finsk Tidskrift numerossa 4/1901. Hänen todetaan siinä olleen Suomen ensimmäinen ylioppilastutkintoon osallistunut nainen.

Gustafin veljenpojan tytär Julia Gadolin perusti lehden Koti ja koulu : sanomia lasten kasvattajille 5/1865 mukaan vuonna 1860 lähelle Espoon kirkkoa sunnuntaikoulun, "jossa noin 30 oppilasta, vanhempia ja nuorempia, saavat opetusta lukemisessa, piplian historiassa, Suomen maan-tieteessä ja historiassa, kirjoittamisessa ja luvun-laskennossa. Opetus näkyy hyvin onnistuvan ja toimitetaan oivallisesti ja innokkaasti, vaikka koulun perustajatar ja opettajatar paljosta vaivastansa ei nauti muuta palkintoa, kuin sen, minkä hyvän ja hyödyllisen teon omatunto tuottaa. Seuratkoot muutkin Suomen neidot nuoret tätä kiitettävää esimerkkiä! Opettamisessa ovat häntä auttaneet Mamsellit Nemlander ja Schoultz."

Espoon perinnesivuston mukaan sunnuntaikoulussa Julia Gadolinia avustivat Maria Tötterman ja Emma Vestermarck. Lehtiartikkelissa heitä ei näy, mutta siinä ja ruotsinkielisessä versiossa (Helsingfors Tidningar 28.2.1865) Espoon varhaisista naisopettajista mainitaan Mäkkylässä kauppamies Kavaleffin perustamassa koulussa "Neitsy Elise Kavaleff" sisarensa Annan kanssa ja Otaniemen kartanon koululla "Mamseli E. Levong".