Menneisyydestä kantapään kautta

Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikura haastatteli tammikuun puolivälin jaksossa etnografian professori Juha Pentikäistä karhuista. Vaikka viime keväänä Kuopiossa mielestäni tutustuin Kuopion museon karhunäyttelyyn perusteellisesti, sain ohjelmasta taas ahaa-elämyksiä. Ehkä pitää lainata kirjastosta Pentikäisen kirja Karhun kannoilla?

Pentikäisen kommentista

Kun suomalaisten esi-isät - keitä he sitten olivatkin ja mitä kieltä puhuivatkin - niin kun jää suli niin kohtasivat täällä kalastavan karhun. 

voidaan hypätä saman ohjelman toiseen jaksoon, jossa haastateltavana oli saamenkielen professori Ante Aikio. Heikura pohjusti

Suomen ja suomalaisten syntytarina kertoo nykyään, että suomalaiset saapuivat Suomeen joskus pronssikaudella noin kolme tuhatta vuotta sitten. Rannalla he törmäsivät täällä asuneeseen kansaan: lappalaisiin. Tarina jatkuu niin, että vähitellen maanviljelyä harjoittavat suomalaiset työnsivät erämaissa eläneet lappalaiset edellään yhä pohjoisemmaksi ja siellä Lapissa he nyt ovat.

Ahaa. Sama ryhmäsaapuminen samoihin aikoihin kuin Palotien haastattelussa. Ovatko Pilvi Torstin kyselylomakkeen täyttäjät kuitenkin oikeassa ja suomalaiset ikiaikainen ryhmä?

Aikio ei tyrmää Heikuran prologia ja täydentää

Kun tutkitaan Satakunnan ja Hämeen asutushistoriaa niin tämä suomalainen asutus on sinne rautakaudella Satakunnan rannikolta levinnyt Kokemäenjokea pitkin ja hyvin vakuuttavasti on perusteltu sitä, että tämä alue on ollut saamen kieliä puhuneen väestön asuttama ennen tätä suomalaisten leviämistä sinne, jolloinka on ollut juuri tällainen tilanne, että Varsinais-Suomessa olisi asunut niin sanottuja suomalaisia eli suomen kielen esimuotoja puhuneita ja sitten Hämeessä varhaista saamen kieltä puhunutta väestöä.

[...] Jos mennään vähän kauemmas taaksepäin, noin tuhannen vuoden taakse niin sitten nähdään että suomenkielinen asutus on rajautunut hyvinkin kapeille alueille Etelä-Suomessa - Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Ydin-Hämeeseen - niin kysymys on oikeastaan myöhäisestä historiasta ja hyvin vähän me loppujen lopuksi tiedetään siitä mitä näiden ryhmien vuorovaikutukset on ollut ennen tätä suomalais-karjalaista maatalousekspansiota, joka on perusteellisesti muuttanut tämän koko kielikartan tässä nykyisen Suomen Karjala-alueella.

Suomalaisiksi kutsutaan siis suomenkielisiä? Aikiohan on nimenomaan kielentutkija. Hän kertoi haastattelussa paljon suomen ja saamen kielten yhteyksistä ja mainitsi myös sen saamen kielten yhteyden kadonneeseen kieleen, josta taannoin luin verkkojulkaisusta.

Aikanaan luin lasten kirjasta, että sanoilla Suomi, saame ja Häme on yhteinen alkuperä. Aikio vahvisti saamen ja Hämeen selvän yhteyden, mutta ei ollut valmis liittämään samaan Suomea.