Tarjontaa

SSS:n blogissa Sofia Kotilainen totesi, että korkeatasoisia tieteellisiä sukututkimusjulkaisuja tarvitaan jatkossakin. Nähdäänköhän ensin SSS:n laatukriteeristö vai niitä rikkova Suomi-tietokanta?

Jessica Parland-von Essen kertoi terveisiä på svenska Kansallisarkistolta koskien digiaineistojen järjestämistä ja niihin viittaamista. Eva Ahl-Waris kirjoitti på svenska tiedehistoriallisesta päivästään Helsingissä. Jaakko Suominen raportoi kirjeseminaarista.

Kauttuan kaivaukset jatkuivat kaivamatta. Pirkkalankylästä kaivauskuvia. Ilari Aalto löysi Turusta keskiaikaisen rahan.

Raili Mikkasen blogissa syntyi keskustelua huonojen kirjablogien olemassaolon oikeutuksesta. Willimiehen jäljillä kulkeva Jukka Siiskonen tutustui Agricolan historiablogeihin:

Vilkaisin nuo kaikki lävitse ja täytyy sanoa, että nopeasti oli katsottu eikä tarvitse toiste availla. Muutaman jutun luin noista ja olipa melkoisen pitkäpiimäisiä jorinoita. Tuosta joukosta Willimiehen jäljillä blogi iskisi silmään kuin spitaalinen, joten jatkamme entiseen tyyliimme. Lukijoita meillä ainakin tuntuu olevan, vaikka akateemiset lukijat varmaankin loistavat poissaolollaan. Pysytään siis omissa porukoissamme! 

Charlotte Vainio fiilisteli på svenska kuninkaansinetin ääressä.

Anneli ajatteli rajanvetoa lapsityövoiman ja työssä oppimisen välissä.

Reijo Valta kommentoi Kotuksen verkkotarjontaa ja kertoi kirjattomasta kirjastosta, 1800-luvulla.

Vesa Linja-aho jäljitti elämäntapapaikannimitutkijan tuotoksia.

Kirsi-Maria kevytanalysoi etnologian ja historian aloja sosiaalisessa mediassa

Suketus luki Jyrki Heinon Kellarin. Marissa luki Heikki Lehikoisen kirjan Katkera manalan kannu. Kuoleman kulttuurihistoria Suomessa. Jaana luki Katarina Eskolan kirjan Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin. Elsa Eklundin tytönpäiväkirjat 1913-1920. Aino-Maria Savolainen luki Antti Tuurin Rauta-anturan. Pekka Tikka kommentoi Pilvi Torstin kirjaa Suomalaiset ja historia. Jukka Kemppinen luki Teemu Keskisarjan kirjan Raaka tie Raatteeseen ja kommentoi sitä toisessakin kirjoituksessa. Kirjavinkkien Salla P. luki Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoskan.

Päivi Brink luki historiallisen romaanin ja totesi:

Onko Englannin historiasta tullut osa populaarikulttuuria ihan toisella tapaa kuin muiden Euroopan maiden historiasta? Saksan historian vaiheet ja eri aikakausien pukeutumisen ja käyttäytymisen tyylit olisivat olleet suomalaiselle lukijalle paljon vieraampia, mutta siksi kenties myös kiinnostavampia.

Kuvat kirjasta The Wonders of a Toy Shop.