Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Mattias Calonius. Pitäisi varmaan hävetä tietämättömyyttä, sillä Kyläkirjaston Kuvalehti 31.8.1888, jonka kannesta kuva, selosti Caloniuksen ansioita kolmen sivun verran.Halukkaat löytävät vastaavat tiedot varmasti luotettavista hakuteoksista, joten koska Calonius eli pitkän pätkän 1700-luvun puolella, käytän tämän tilaisuuden testatekseni mitä Ruotsin puolella digitoidut sanomalehdet tarjoavat, jos yrittää oikeasti etsiä jotain.
Tukholmasta raportoitiin 24.2.1795 Inrikes Tidningarissa kuninkaan korkeimman oikeuden jäsenten valinnasta ajalle 1.5.1795-1.11.1796. Ei-aatelisten joukossa on professori Matthias Calonius.
Inrikes tidningarissa mainostettiin 29.11.1808 suomalaisen rahvaan käyttöön Caloniuksen käännöstä vuoden 1734 laista.
Post- och inrikes tidningar julkaisi 11.10.1836 otteen Caloniuksen oikeushistoriallisesta väitöksestä Om de fordna Trälarnes rätt i Sverige. Orjuuden historiasta oli keskusteltu samassa lehdessä 10.10.1836 ja viitattu Caloniukseen.
Latinankielen taitoni on edelleen lähes olematon, mutta rohkenen epäillä väitöksen alkuperäiseksi otsikoksi De prisco in patria servorum jure. Latinaa paremmin hallitsevat voivat lukea sen Turun akatemian väitöskirjojen kokoelmasta. Muita digitoituja Caloniukseen liittyviä tekstejä ovat Bref till Mathias Calonius (Volume 1) ,
Bref till Mathias Calonius (Volume 2) ja Mathias Calonii bref till Henrik Gabriel Porthan, åren 1793-1800.
Vain kolme varsinaista sanomalehtiosumaa, mutta näistäkin saa Caloniuksen urasta jotain käsitystä. Koska yllä oleva patsaspää on (minusta) hieman groteskin oloinen niin oikealla miehestä elävämpi kuva suomalaisessa postimerkissä vuodelta 1936. (Wikipedia) Se taitaa perustua Mehiläisessä 1.12.1859 olleeseen kuvaan, joka näyttää tältä:
Mehiläisessä oli kuvan yhteydessä myöskin kehuva elämänkerta, joka loppui sanoihin
Hänen ruumiinsa haudattiin Nummen kappelin kirkkomaahan. Haudalla seisoo yleisillä ja maamiehiltä kerätyillä varoilla nostettu muistopatsas hakatusta kiwestä. Mutta paremmin kuin tämä kivi säilyttää tieteen ja isänmaan historia Caloniuksen muiston suvusta sukuun. Yliopistossa owat Savokarjalaiset vuosittain viettäneet Caloniuksen muistoa Huhtikuun 9 p:nä, jolloin hän korkea-kouluun kirjoitettiin. Rinta- ja muotokuvat säilyttää hänen ulkonäkönsä tulevaisille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti