Minulle ovat sodassa oleeet henkilöt sanoneet, että alle 20-vuotias, tai vielä 20-vuotiaskin, leikkii: eivät hänelle ole totta kuolema ja elämä. Sen takia sodat käydään näillä nuorilla ikäluokilla. [...] Siis vain nuori, joka ei realisoi, jolle ei ole todellisuutta kuolema, jolle merkitsee enemmän se, mitä kaverit sanovat, niillä käydään sodat.(s. 31)palasi mieleen sodan historian luennolla käyty keskustelu nuorista miehistä ja sodasta.
Meri pysäytti toisenkin kerran sotaan liittyvällä pätkällä:
On kuulemma venäläisten mielestä ollut hirvittävää joutua sodassa suomalaisten vangiksi. Ei niin, että suomalaiset jotenkin nautiskellen, sadistisesti tuhoaisivat, mutta niin kuin puuseppä vetää lastun puutsa, niin suomalainen saattaa vetää 20 sotavankia konepistoolilla, kun ei viitsi viedä niitä kokoamispaikkaan. Siis tämä empatian puute ja käytännöllisyys on tutkittu tosiasia. (s. 51-52)Kas, sivulla 52 Meri mainitsee Hitlerin.
Toisessa tyylilajissa Meri kertoo akateemikko Erkki Laurilalta kuullun tarinan, joka alkaa kun 30-vuotisen sodan aikana olli yksi Hauhon Ilmoilan kylän hakkapeliitoista kaatunut.
Kylän miehet kokoontuivat pohtimaan tilannetta ja miettimään, kuka jouti sotaan. Päädyttiin Kalleen, joka oli laiska mies ja ahkera naisten aitoissa kävijä. Näin saatiin lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: saatiin mies sotaan ja kylä rauhoitetuksi. Mutta täytyi lähettää myös hevonen ja varusteet ja se olikin jo paljon pahempi pulma, joka tuotti pelkkää menoa kylälle, hyödyttämättä ketään. Keskustelu katkesi tähän. Lopulta pyysi puheenvuoron Puntila, Bertolt Brechtin herra Puntilan esi-isä, ja sanoi: Valtiaan vaan Kalle, mutta tapetaan se saman tien täällä kotona, niin säästetään kaikki kulut. Miksi sitä tarvitsee lähettää Saksaan asti tapettavaksi. (s. 65-66)P.S. 1. Digitoitu Finska kadetter (1887)
P.S. 2 Digitoitu komea kuva suomalaisista sotilaista Venäjän armeijassa.
7 kommenttia:
kuva suomalaisista sotilaista Venäjän armeijassa
Venäjän kyllä, mutta ovatkohan suomalaisia? Olen hieman taipuvainen tulkitsemaan että kyseessä on Henkikaartin Suomen(maalainen) rykmentti. Tosin pitäisi selitttää pois jääkäreitä tarkoittava chasseurs-sana, mutta samassa lähteessä on myös "Tirailleurs russes de la famille impériale” mikä ei voi tarkoittaa muuta kuin joukko-osastoa, jonka nimi englanniksi on ”The Imperial Family's Rifle Regiment” ja suomeksi ”Keisarillisen perheen Tarkk'ampujarykmentti”.
Sekavaa eikö totta? :-)
Olinpa kirjoittanut huolimattomasti ja todennäköisesti myös nopeasti.
Vaihtelin juuri tällä viikolla spostiviestejä, joissa vilahti "20. Suomalainen (vanhemmassa kielenkäytössä suomenmaalainen)
rakuunarykmentti". Sen riveissä oli ihan ehta venäläinen ja varmaan toinenkin.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti hyvin tunnettuja määrätietoisesta liipaisinherkkyydestä: suomalainen sotilas ampuu tappaakseen paljon hanakammin kuin muut.
Toisessa maailmansodassa alle 10% amerikkalaisista sotilaista ampui tappaakseen. Muut ampuivat päin ja tarkoituksella ohi - ihmisen surmaamiselle on olemassa psykologinen esto. Ainoastaan psykopaatit sekä poikkeusyksilöt ampuivat tappaakseen.
Suomalaisista liki 20% ampui tappaakseen. Se on tuplasti enemmän kuin muissa maissa. Ja näin siis ennen kuin asiaa ryhdyttiin todella tutkimaan ja kehittämään metodeja että miten tuo luku saataisiin korkeammaksi.
On todennäköistä, että jokainen suomalainen sotilas ampuisi nykypäivänä tappaakseen. Koulutusmetodit tähtäävät siihen.
Ampumavalmiudesta kirjoittelin tänne taannoin ja sain Jenniltä informatiivisen kommentin. Siinä ei kuitenkaan ollut tuota 20% lukua, kiitokset siitä.
Lisää keisarillisen Venäjän asevoimien historiallisia kiemuroita, kenenkään pyytämättä:
Kaikki Venäjän linjaratsuväki (kasakat poislukien) muutettiin rakuunoiksi vuonna 1882. Mainitsemasi rykmentti perustettiin 4.12.1901 korvaamaan lakkautettu oikeasti suomalaisen osasto, Lappeenrannassa majaillut Suomen rakuunarykmentti ja sai silloin nimekseen 55. Suomenmaalainen rakuunarykmentti. Osasto kottiin koko joukosta olemassa olevia venäläisiä ratsuväkirykmenttejä. Vuodenvaihteessa 1907-08 Nikolai II kuitenkin palautti aiemmille ulaani- ja husaaritykmenteille niiden nimet ja em. rykmentistä tuli 20.Suomenmaalainen rakuunarykmentti
Motiiviksi kaiken ratsuväen muuttamiselle rakuunoiksi mainitaan usein Yhdysvaltain sisällissodan kokemukset. Rakuunathan olivat alun perin ratsastavaa jalkaväkeä ja sellaiseen rooliin haluttiin 1800-luvun lopulla palata kun ratsuväkihyökkäykset jalkaväkeä vastaan kävivät aseiden kehittyessä itsetuhoisiksi. Ratsastavat osastot toimivat kuitenkin tietyissä tilanteissa ketterämmin, ja mm. toisessa buurisodassa (1898-1902) britit totesivat että ratsastavien buurien perässä pysyi parhaiten mounted infantry. Venäjän rintamalla käytettiin hevosratsuväkeä vielä toisessa maailmansodassakin, niin akselin kuin neukkujenkin toimesta.
Pätemisen tarve on asia, jonka ymmärrän, Kari. Sähköpostikaverini on väitellyt venäläisen ajan armeijaan liittyen, mutta jos joku päivä hän ei enää vastaa kysymyksiini, niin käännyn puoleesi. Pääasia, ettei itseni tarvitse moiseen sotkuun koskaan perehtyä.
:-)))
Lähetä kommentti