perjantai 17. helmikuuta 2012

Eläinhistoriaa

1. Muutama viikko sitten seurasin verkkokeskustelua, jossa yritettiin muistella kissaesiintymiä Suomen historiassa. Yksi muisti kissapaistin katovuosina, toinen taikakäyttöä. Mutta ei kissoja navettapihoilla eikä aatelisnaisien syleissä. Tutkimatonta historiaa?

2. Suosittu lemmikki Euroopassa oli 1500- ja 1600-luvuilla tuoreen blogijutun mukaan Amerikasta tuotu marsu. Päätyiköhän moisia Pohjolaan ennen 1900-lukua?

3. Monenlaisia kesytettyjä hyötyeläimiä toki. Eivätkä tulleet yksinään, vaan ihmisten kanssa. Mistä suunnasta? Tämä kysymys heräsin mieleeni kun lueskelin Andrew Rimasin ja Evan D. G. Fraserin kirjaa Beef. The Untold Story of How Milk, Meat, and Muscle Shaped the World. Wikipedia esiin ja hetkessä selvisi. että itäsuomalainen perinnekarja kyyttö on kotoisin... Volgan mutkasta. Ulkomailla on selvitelty hevosten geenien mutaatioita, Suomen alkuperäisrodusta oikeaa asiaa Miia Karjan ja Taina Liljan toimittamasta raportista Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat.

Karja vaihtoi omistajaa ja tavat siirtyivät kansoilta toisille. Kirja Beef esitteli varhaisempien aikojen osalta nautojen mytologisia ja uskonnollisia ulottovuuksia. Opin, että nautoja oli haudattu Egyptissä ihmisten tapaan ja mieleen palasin pitkästä aikaa testamenttilehmä.

Sivulla 84 kirjassa todettiin, että keskiajan karjaa tarkoittavasta sanasta oli englanninkielessä kehittynyt sana maksu/korvaus ja myöhemmin uusi karjaa tarkoittava sana oli kehittynyt irtainta omaisuutta tarkoittavasta sanasta. Mytologiasta talousajatteluun. Aikanaanhan kuulin, että ruotsin nötkreatur tuli nautinta-sanasta.

Hyllystäni löytyvä kapoinen Kaisa Häkkisen kirjoittama etymologinen sanakirja, joka selittää Suomen 1000 yleisintä sanaa, ei tunne karjaa, nautaa, lammasta, lehmää, kissaa, härkää, vuohta eikä sikaa. Kielikorvani väittäisi, etteivät ainakaan ole indoeurooppalaista perua.

4. Eläinten dna:lla voidaan saada tietoa ihmisten liikkeistä, muistiini on jäänyt englantilaisten hiirien tutkimus, joka kertoi omalta osaltaan viikinkien saapumisesta.

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Kurkkaa saobista nötkreatur, on siellä nautakin ja on se Häkkisen paksummassakin.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Tackar!

Kari Rydman kirjoitti...

Lammas on muistini mukaan germaanilaina, muinaismuodossa lambaz. Maanviljelystermistö on käsittääkseni suurelta osalta germaanista ja balttilaista lainaa.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Jep, lamb englannissa, olisi tuo pitänyt älytä. Jos olisin kirjoittaessa pysähtynyt hetkeksi ajattelemaan.