Kohdattua

Luistelevat hollantilaiset pöllöt BibliOdysseyn blogista.

Marko Leppänen kirjoitti historiallisesta suhtautumisesta aikatauluihin. Jasca mietti historiallista peliä ja historian inspiroimaa peliä:

Historiallisessa pelissä on omat etunsa. Historiaa ei tarvitse paljon opiskella, että pääsee tietynlaiseen fiilikseen niin kauan kun vain ei liian tarkasti aleta historiaa seuraamaan. Asioiden kuvailu on helppoa ja pelaajien on varsin helppo löytää mielleyhtymiä ja samaistumiskohteita.

Jussi-Pekka kävi Oulun maakunta-arkistossa lukemassa ulkoasiainhallinnon asiakirjoja. Kun joskus ymmärtäisin näitä sijoituspäätöksiä...

Ilona Kemppainen tarkasteli muistitietoa ja sotahistoriaa. Isä-kirjoituskilpailussa oli aiheena oman isän tai isyyden tarina, 5 palkittua tekstiä verkossa nyt luettavina.

Juuso Hyvärinen vietti aikaa Tykistömuseossa. Eva Ahl-Waris kävi Teatterimuseon uudessa näyttelyssä ja raportoi på svenska. Olli Seppälällä on ilo omistaa kirja Suomen kirkkojen latina. Sahra tarjosi selkeitä valokuvia pystypuilla kudonnan alkuvaiheista. Elina Räsänen kirjoitti taidehistorian materiaalisesta puolesta. Artefactan kokoamista helmikuun museoesineistä löytyi valokuva Anna Augusta Granbergistä, josta kirjoitin täällä joskus.

Nykyinen historianopiskelija toteaa:

Lukion päätteeksi sain lukiomme "historian stipendin" eli kirja"palkinnon". Kyseessä oli Ylikankaan Nuijasota-tutkimus. Olin hiukan pettynyt. Mutta siitä on ollut kovasti iloa paperilumihiutaleiden suoristamisessa. Oikein kivat sivujenvälit.

Anneli ajatteli suden viemää seitsenvuotiasta. Ruotsalaiset 1800-luvun elävöittäjät viettivät kummitusiltaa ja kuvasivat lyhyen videon. Heikki Honkala oli aloittanut sukututkimuksellisen blogin Sukupuuni värit, viimeinen päivitys joulukuussa.

Pekka Kauppinen oli pitkästä aikaa tehnyt arkistokaivauksen ja tarkasteli palvelusväen suhdetta isäntiinsä. Ennen ja nyt julkaisi Johanna Annolan väitöskirjahaastattelun.

Reetta kirjoitti otsikolla historioitsija salapoliisina. Henrik Summanen på svenska otsikolla Ett postdigitalt kulturarv?

Eva Ahl-Waris tarkasteli på svenska Päivi Hakanpään & Johanna Nordmanin kirjaa Muurien suojassa. Elämää Olavinlinnassa. Kirjavinkeissä Veera esitteli Värssyveturin, joka on osa VR:n 150-vuotisjuhlaa. Kirjavinkeissä Maarit arvosteli Teemu Keskisarjan Kyynelten kallion. Salla Brunou luki M. A. Jeskasen Santalan ja Katja Ketun Kätilön. Jälkimmäisen myös Jori. Norkku luki virolaisen dekkarin Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus, jota itse vielä odottelen kirjaston varausjonossa.

Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoitti Lastenkirjainstituutin pääkirjoituksessa 3/2011:

Esimerkiksi kirjastoväki aprikoi tahollaan sitä, kuinka tulisi suhtautua yhä lisääntyviin omakustanteisiin. Kotimaista tuotantoa halutaan ihan periaatteellisellakin tasolla kirjastojen kirjahankinnoissa tukea, mutta entä jos kirjojen käsittelemät aiheet ovat eettisesti arveluttavia, niiden kieli huonoa tai painoasu vaikealukuista?