maanantai 13. helmikuuta 2012

Historiallisia romaaneita (ja sanomalehtiä)

Keräillessäni sanomalehdistä historiaa kuvaavia fiktiivisiä tekstejä hahmotin hämärästi, että niillä yritettiin rakentaa historiatietoisuutta ja kansallistunnetta. Mutta kokonaisuus alkoi selventyä vasta kun sain käsiini Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History sekä sen lähdeviitteen avulla Hannu Syväojan väitöskirjan "Suomen tulevaisuuden näen" Nationalistinen tradition autonomian ajan historiallisessa romaanissa ja novellissa.

Fewster ei rajoitu tekstiin, vaan tarkastelee myös kuvallista perintöämme. Esimerkiksi sitä miten ja miksi patalakista tuli suomalaisuuden symboli. Hänen mielenkiintonsa kohdistuu medievalismiin ja liitteistä löytyy ennen vuotta 1945 julkaistujen reformaatioon ja sitä edeltävään aikaan sijoittuvien historiallisen fiktion lista. Sanomalehtitekstien osalta se ei ole täydellinen, puuttuu ainakin Erä-Pyhä ja Kertomus Viipurin muinaisuudesta. Sanomalehdet mielestäni puuttuivat myös tekstiosuudesta, jossa muuten käytiin 1800-luvun osalta hyvin laajasti erilaisia medioita läpi. Olivatko sanomalehdet ennen digitointia "näkymättömiä"? Korostuvatko ne digitoinnin johdosta ylenmääräisesti?

Syväojan kirjassa kiinnitin huomiota lukuun, jossa etsittiin historiallisen romaanin määritelmää (s. 20-23). Voi sanoa niinkin vaikeasti kuin "teos, jossa historiallinentodennäköisyys saavuttaa tietyn rakenteellisesti huomattavan tason". Vaikka lisäisi mahdollisesti puuttuvan välilyönnin, niin ei paljoa auta. Helpompia ovat ymmärtää ominaisuudet
(1) aiheen tulee olla niin kaukana menneisyydessä, että kirjoittajalla ei voi olla siitä välitöntä muistitietoa, jolloin kuvatun - joko tapahtuneen tai tietoisesti luodun - menneisyyden ja kirjoittamisajankohdan välinen ero korostuu.
(2) keskeisten asiatietojen ja olojen kuvauksen tulee olla sopusoinnussa historiantutkimuksen tuottaman, yleisesti tunnetun tiedon kanssa
(3) fiktion on dominoitava historiallisia seikkoja
(4) romaanissa tulee olla historiallinen näkemys, mikä tarkoittaa sitä, että tapahtumat on suhteutettava edeltäviin ja tuleviin tapahtumiin.
Samassa luvussa kommentoidaan myös kirjoitusajan heijastumia historiallisessa fiktiossa. Siinä missä 70-luvun historialliset tv-sarjat tunnistaa hiusten tupeerauksesta, on suomalaisiin historiallisiin kirjoihin voinut tarttua jotain tekoajastaan - tarkoituksella tai vahingossa.

Lyhyen katsauksen suomalaisen historiallisen romaanin historiaan tarjoaa Markku Ihosen artikkeli Historia, historiankirjoitus ja historiallinen romaani Suomessa. Kattavaa bibliografiaa romaaneista ei verkosta ole löytynyt, useimmiten suositellaan Rauman kaupunginkirjaston sivuja, jotka painottuvat viime vuosikymmenien tuotoksiin.

Ei kommentteja: