Koottua

Yllä Wikimedia Commonsista löytynyt kuva Tukholman näyttelystä 1897.
Piirroskuvia samasta oli tässä blogissa viime elokuussa.

Sveaborg-Viapori -projektin blogissa Sampsa Hatakka esitteli värvättyjä joukkoja koskevaa kortistoa:

Joukossa on kuitenkin valitettavasti myös sellaisia kortteja, joissa on lähes hyödytöntä tietoa. Monen henkilön kohdalla on nimittäin jätetty mainitsematta lasten nimet. Ainoastaan poikien ja tyttöjen lukumäärät on tällöin mainittu. Tästä huolimatta joidenkin ”nimettömien” lasten kohdalla on kerrottu heidän urastaan ja elämänvaiheistaan. Ilman lasten nimiä nämä tiedot tuntuvat usein lähes hyödyttömiltä.

Jenni Sahramaa kokosi tietoa säämiskän teosta.

Reijo Valta kertoi havainnoistaan vanhojen sanomalehtien jatkokertomusten parissa. Muutamia jatkokertomuksia olen itsekin esitellyt (ja pari on varastossa).

Verkkarissa Virpi Huhtala esitteli Helsingin Yliopiston Taidehistorian toimipaikan kipsiveistokset, joiden ohi kävelin talvella aatehistorian luennoille. Päärakennuksen ovet ovat pitkin päivää avoimia, joten kiinnostuneet pääsevät näitä omatoimisesti katsomaan.

Jori luki Jouko Halmeskosken Orjamarkkinat. Ofelia luki Veikko Huovisen Veitikan. Taava luki Sari Katajala-Peltomaan ja Raisa Maria Toivon kirjan Noitavaimo ja neitsytäiti. Sara luki Hella Wuolijoen kirjan Enkä ollut vanki. Hanna oli tutustunut Wilhelm Buschin klassikkoon Maks ja Morits. Nimimerkki Rara luki Täällä Pohjantähden alla 1-3: "On eri asia lukea näennäisobjektiivista faktatietoa tapahtuneesta kuin katsoa sitä todellisen (vaikkakin fiktiivisen) henkilön silmin. Huomattava on myös se, että Linna on erinomaisen taitava esittämään yleisiä asioita ja suuria linjoja yksilöiden kautta." Anders Jonsson luki på svenska Lars-Olof Larssonin kirjan På marsch mot evigheten. Svensk stormaktstid i släkten Stålhammars spegel. Mari Koistinen oli kirjoittanut Johanna Ilmakunnaksen Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa pohjalta kolumnin.

Susa esitteli Suomen lasten linnakirjan. Sen toinen tekijä on Raili Mikkanen, jonka historiallisesta kirjasarjasta olen täällä lyhyesti maininnut. Sarjan osista löytyi arviot Booksyn lukupäiväkirjasta, sisältäen linkkejä toisiinkin arvioihin: Kahdentoista vala, Myrkkypuun marjat, Pähkinäpuinen lipas ja Hopearenkaan taika.

Henna kertoi internetin arvosta museon luettelointityössä.

Adam Norman paljasti på svenska, että Historiska Museetissa on esillä melko epäaito rekonstruktio Margaretan kultaisesta leningistä. Minä taisin katsoa tuota huomaamatta mitään erikoista, uups.

Verkkokirjoittamisen kurssille osallistuva Sini kirjoittaa koulualueensa historiasta ja toteaa "Muutenkin historiasta on erilaista kirjoittaa, kuin esimerkiksi henkilöhaastattelua. Faktat ovat mitä ovat, mutta silti jutusta pitäisi tulla tarpeeksi kiinnostava."

Satu Taskinen kirjoitti Itävallan suojellusta kulttuuriperinnöstä. Onkohan Suomen listan suunnittelu jo käynnissä?