torstai 3. syyskuuta 2009

Honkilahdelta Lellaisten Eskola

Euran läpi eli Honkilahden läheltä kulkeneen viikonloppu retken kunniaksi/muistoksi/aasinsiltana käyttäen todettakoon, että Satakuntalaiset-listalla Timo Haapio kertoi jokin aika sitten löytäneensä SSHY:n sivujen tuomiokirjoista Honkilahden Lellaisten Eskolan isännän Simon Bengtssonin vaimon alkuperäksi Honkilahden Paavolan. (Tuomiokirjan teksti on hämmästyttävän selvää originaalista kuvattuna. Simonin poika Sigfrid perää äidinperintöään M. Jöranssonilta, jonka isä oli Sigfridin eno.)

Tämä oli mukava tietää kun aikanaan tekemäni kirjallisuustutkimuksen perusteella Simon vaimoineen kuuluu esivanhempiini. Simo isännöi 1649-1673 alavia Lellaisten peltoja. Kotitarpeiksi kalastettiin pienissä järvissä ja Koskeljärvessä. Vuonna 1657 Simolta kärähti ranta-aitta, jonka kalastustarpeet arvioitiin 95 kuparitaalarin arvoisiksi.

Eskola osui silmiini myös elokuun lomallani tuomiokirjakortistoa selatessa. Käräjillä vuonna 1625 (mm 2:126v-127, myös? Eura 1624 mm 1: 284v-285, 1624 mm 2: 94-v) oli muisteltu talosta lähteneiden lasten perintöosia. Ennen vuotta 1589 oli Euran Pyhäjoelle naitu tytär saanut mukaansa nuoren härän, nuoren mullikkan ja alasimen. Laitilan Seppälän kylään muuttanut poika sai härkiä 2, lehmiä 2, lampaita 5, vuohia 2, sikoja 1, viljaa 4 tynnyriä ja käteistä 1 taalerin. Toinen poika oli lähtenyt Mynämäen Kettälaisin (?) ja saanut härkiä 2, lehmiä, vasikoita 1, vuohia 2, lampaita 5, sikoja 1, viljaa 4 tynnyriä.

Talo oli ilmeisesti menestynyt vuoden 1540 jälkeen, sillä tuolloin verotukseen ilmoitettiin vain 2 härkää, 4 lehmää, nuorta karjaa 1 ja lampaita 6.

Eskolasta opintielle lähtenyt, sittemmin Vähänkyrön kirkkoherraksi päässyt Jaakko sai koulutuksen lisäksi 10 taalarin arvoisen hevosen ja 5 taalaria käteistä.

Ennen vuotta 1615 Eskolasta sai perintöosakseen Lapin Korfwis (?) kylään muuttaessaan härän, 2 1/2 tynnyriä sekä ruista että ohraa, jousen ja pyssyn, vaipan ja vaatekappaleen nimeltä "Höijande" sekä fläskiä 2 taalarin edestä, naudan lihaa -1#.

1 kommentti:

Tillman kirjoitti...

Mukavasta aiheesta kirjoitit. Olen joskus 1950-luvun lopulla pienenä poikana istuskellut Eskolan tuvassa.

Mieleen jäi semmoinen ajatus, että on tämä vauras ja perinteikäs talo. Ja niin näyttää todella olevan