Turkulaiselta kirjastokäynniltä

Maakunta-arkiston aukioloaikojen lyhyyden johdosta jäi hyvää aikaa tutustua Turun kirjaston tarjontaan. Maakuntakokoelma löytyi pienen harharetken jälkeen uudelta puolelta. En tehnyt suuria löytöjä sieltä, mutta kirjaston ulkopuolella oli mahdollisuus katsoa suoraan historiaan:


Turun Sanomat oli antanut aukolle kokonaisen sivun 15.6.2009, josta sai tietää että esillä olivat kauppias ja laivanvarustaja Baerin talon lattian tiiliperustuksen ja kiviseinien osat sekä portaat. Juttu keskittyi Aurora-seuraan, joka vuokrasi talon keskimmäisestä kerroksesta tilaa 9 vuotta.

Odotellessani tilauksia maakunta-arkistossa aloin selata aulan kortistoja saadakseni tietää talosta lisää. Harhauduin ensin joen toiselle puolelle, jossa Baerilla oli myös kivitalo. Siitä rikkoutui useita ikkunaruutuja kun vuonna 1770 oli kanuunanlaukauksin hyvästelty Preussin prinssi Heinrichia.

Kirjoitettuani kolme sivua muistiinpanoja palasin oikeaan osoitteeseen eli Suurtorilta joen ylittäneen sillan pieleen. Siinä oli toiminut hovioikeus vuoteen 1671. Isonvihan aikaan tontilla oli niin korkealaatuinen asumus, että Pietari Suuri valitsi sen majapaikakseen tultuaan kaupunkiin 28.8.1713. Talon kellariin jätettiin juomista mahdollista uutta tulemista varten. Stefan Löfving kirjoittaa muistelmissaan:

Kävin myöskin Gustaf Wittfot'in kellarissa, hakkasin siellä rikki 60 tynnyriä, joissa oli hyvää viiniä, jonka annoin vuotaa kellariin. Nämät tynnyrit olivat tsaaria varten ja odottivat hänen tuloansa. Vaikka linna oli vihollisten vallassa ja kaupungissa oli 2,000 kasakkaa, kävin minä yöllä sekä sisään että ulos, sytytin kädessä ja kranaatit paljaina.

Wittfot kuoli vuonna 1724. Hänen jälkeensä tontin ja kivitalon omisti Joseph Pipping ja sitten kauppias N. Cretaleen. Vuonna 1765 Anders Baer oli saanut valmiiksi tontille uuden kivitalon. Vuonna 1791 tehdyn katselmuksen mukaan siinä oli 3 kerrosta, alimmassa 13 huonetta, keskimmäisessä samoin ja ylimmässä 14 huonetta. Kiinteistöä lämmitti 8 "porsliinista" tehtyä sekä 12 vihreälasitteista kaakeliuunia.

Talossa asui aluksi Baerin tyttärensä perhe. Rakennuksen tiloja käytettiin myös isoihin juhliin, joita Kalm mainitsee kirjeissään Mennanderille kahdesti. Siellä järjestettiin myös ensimmäinen virallinen konsertti Suomessa vuonna 1773.

Baerin jälkeen talon omisti Christian Trapp. Hän jäi historiaan Porvoon valtiopäivien yhteydessä, on päässyt porvoolaiseen esitteseenkin. Ja Turun hautausmaan kartan avulla voi etsiä hänen hautaansa.

Trappin aikana, vuonna 1799, havaittiin että maaperän eritahtinen laskeutuminen oli aiheuttanut kivitaloon halkeamia. Ilmeisesti Turun palon jäljiltä oli 16.8.1828 huutokaupassa myynnissä vain "kivitalon muurit ja rauniot".