maanantai 29. elokuuta 2011

Romanttista verta?

Sattuneesta syystä avasin viime viikolla vuonna 2004 kokoamani sukuhutkimuksen. Samalla kun maalailin siitä punaiseksi virheelliseksi osoittautunutta osuutta, silmäni osui tekstin pätkään "Saksalaisen kirjailijan Johan Wolfgang Göthen esi-isä." Hmmm... kuuluisille kirjailijoille on aina ilo olla sukua ja Goethe on kansainvälisesti tunnetumpi kuin nanoserkkuni F.E. Sillanpää.

Tämä yhteiseksi esi-isäksemme väitetty henkilö oli Magnus, Åsbon kirkkoherra vuosina 1532-1560. Lähteiksi olin kohdalleen merkinnyt "Setterdahl och Meurling, Linköpings stifts herdaminne, del V:1-2 sid 76" ja "Ättartavlor [Göthe]". Ei mitään havaintoa mitä aatelismatrikkelia olin tarkastellut. Ainakaan Anrep ei puhu Goethesta mitään. (Mutta antaa ymmärtää, että on sukuyhteys Saksaan päätyneeseenhoviarkkitehtiin, josta löytyisi Googlen digitoimista kirjoista suuri määrä tietoa. Jo toinen kaukainen arkkitehtisukulainen ja kuitenkaan minä en osaa piirtää mitään?)

Anrepin virtuaalinen selailu ja Google-osumat viittaavat siihen että kirjalliset kykyni (jos niitä edes on olemassa) eivät ole kytköksissä Goetheen, jonka kuva oikealla peräisin Wikipediasta. Ties mistä olen 10 vuotta sitten tuon "tiedon" repäissyt. Alkuperäinen tehtailija on ilmeisesti innostunut vetämään yhteyden aateloinnissa otetusta Göthe-nimestä saksalaiseen vastineeseen? Mistä on var-sin pitkä harppaus vahvistettuun tietoon. Eli päivän opetus: lähdekriittisyys ja lähdemerkinnät säästävät aikaa ja energiaa.

Toivottavasti kyseisessä sukututkimuksessani ei ole tuota yhtä ilmaisua enempää vikaa. Jäjelle jäi:

5425/15 Magnus
, Åsbon kirkkoherra 1532-1560 (Työpaikan kulttuurihistoriallinen inventointi vuodelta 2006)
2713/14 Nicolaus Magnusson Eosander, Opiskeli ulkomailla, Skällvikin kirkkoherra 1560-1606 Itä-Götanmaalla. Allekirjoitti Uppsalan kokouspäätöksen 1593. Kuoli äkillisesti 1606 Skällvikin pitäjässä. Kuollessaan ehdolla Linköpingin hiippakunnan piispaksi. (Anbytarforumille kopioidun tekstin, lähde "Greifswalds matrikel år 1633", perusteella vaimonsa Christina Jansen)
1357/13 Magnus Nicolausson Eosander (s. 1603 k. 12/1658), Ylioppilas Uppsalassa 3.9.1625 (matrikkelissa nimellä Israel). vihitty papiksi 1627, kappalainen? Ingatorpissa ja Bellössä 7.7.1627; sotilaspappi 1647. Örbergan ja Nässjan kirkkoherra Itä-Göötanmaalla 1657. Haudattu kirkkoon 30.1.1659 (vaimo Anna Tönnesdotter Aurelius. Itä-Göötanmaalaisen Per Jönssonin pappispoika Nicolaus Petri otti samaisen sukunimen, mahdollisesti jokin yhteys?)
679/12 Zacarias Magnuksenpoika Eosander (s. 25.5.1639 Åsbo k. 14.12.1687), Läänitystilojen hoitaja, viimeksi Savossa Haudattiin Viipurissa 8.1.1688
  • Setterdahl och Meurling, Linköpings stifts herdaminne, del V:1-2 sid 76
  • Ättartavlor [Göthe]
  • Westerlund och Setterdahl, Linköpings stifts herdaminne, del 3 sid 561
  • Håhl, Linköpings stifts herdaminne, del 2 sid 176
  • Solfrid Cederberg: Anteckningar om släkten Eosander. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 17 (1939)
Taitaisi vaatia hieman tarkistuksia, jotka pitäisi tietenkin aloittaa tuoreimmasta miehestä. Hän meni naimisiin Helena Sutthoffin kanssa eli löytynee Ny följd mikä-se-nyt-olikaan-julkaisusta, joka ilmestyi joskus parin viime vuoden aikana Kristian Stockmannin toimittamana. Lisäksi hänestä on tarkistamatta tiedot Käkisalmen tuomiokirjoista, joihin löytyi viitteet paikallisesta tuomiokirjakortistosta. Taitaa jäädä eläkepäiville, tämä.
  • Zacharias Månsson, inspector * Kitee 1678.02.19-20, gg2/1048/14
  • Zacharias Månsson, inspector * Pälkjärvi 1678.02.5-6, gg2/1031/13
  • Zacharias Månsson, inspector * Kitee 1679.03.24-26, gg2/929v/22
  • Zacharias Månsson, inspector * Kitee 1679.03.24-26, gg2/930/25
  • Zacharias Månsson, inspector * Kitee 1679.03.24-26, gg2/931/29
  • Zacharias Månsson, inspector * Kitee 1679.03.24-26, gg2/932/37
  • Zacharias Månsson, * Kitee 1679.12.20-22, gg2/991v/2
  • Zacharias Månsson, hoppman * Kitee 1681.12.2-3, gg2/604v/9
  • Zachrias Månsson, Amptman * Kitee 1666.01.29-30, gg1/891v/33
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1666.01.29-30, gg1/891/29
  • Zachrias Månsson, Amptman * Kitee 1666.09.12-13, gg1/961/15
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1666.09.12-13, gg1/963v/28
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1666.09.12-13, gg1/964/30
  • Zachrias Månsson, * Kitee 1667.01.31-02.01, gg1/702v/1
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1667.01.31-02.01, gg1/704/8
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1667.01.31-02.01, gg1/703/2
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1667.01.31-02.01, gg1/702v/A
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1667.11.28-29, gg1/858v/9
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1667.11.28-29, gg1/854v/4
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1669.09.03-04, gg1/561v/6
  • Zachrias Månsson, amptman * Kitee 1673.02.10-11, gg1/106/14
  • Zachrias Månsson, inspector * Kitee 1673.09.02-03, gg1/144v/7
  • Zachrias Månsson, * Kitee 1673.09.02-03, gg1/143v/10
  • Zachrias Månsson, inspector * Kitee 1673.09.02-03, gg1/146v/13
  • Zachrias Månsson, inspector * Kitee 1673.09.02-03, gg1/144/12
  • Zachrias Månsson, inspector * Kitee 1673.09.02-03, gg1/144v/15
  • Zachrias Månsson, * Kitee 1673.09.02-03, gg1/143/8
  • Zachrias Månsson, amptförwaltare * Kitee 1674.09.3-4, gg1/57v/4
  • Zachrias Månsson, inspector * Kitee 1675.02.12-13, gg2/1161/14
  • Zachrias Månsson, inspector * Uukuniemi 1675.02.6-8, gg2/1157v/10
  • Zachrias Månsson, hoppman * Kitee 1681.12.2-3, gg2/604/4
  • Zachries Månsson, amptman * Pälkjärvi 1666.01.29-30, gg1/893/2
  • Zachries Månsson, amptman * Kitee 1666.01.29-30, gg1/888v/14
  • Zachries Månsson, amptman * Kitee 1666.01.29-30, gg1/892/35
  • Zachries Månsson, amptförwaltare * Kitee 1673.02.10-11, gg1/107/18
  • Zachris Månsson, * Kitee 1670.09.12-13, gg1/456v/33
  • Zachris Månsson, amptförwaltare * Kitee 1670.09.12-13, gg1/455v/28
  • Zachris Månsson, amptförwaltare * Kitee 1670.09.12-13, gg1/455/25
  • Zachris Månsson, amptman * Kitee 1670.09.12-13, gg1/454v/21
  • Zachris Månsson, amptförwaltare * Kitee 1670.09.12-13, gg1/452/9
  • Zachris Månsson, amptförwaltare * Kitee 1671.09.4-5, gg1/346v/26
  • Zachris Månsson, * Kitee 1673.02.10-11, gg1/108/24
  • Zachris Månsson, * Kitee 1674.03.4-3, gg1/38/19
  • Zachris Månsson, * Kitee 1674.09.3-4, gg1/63v/13
  • Zachris Månsson, inspector, Kijdes * Kitee 1678.02.19-20, gg2/1050/18
  • Zachris Månsson, inspector * Ilomantsi 1678.09.13-14, gg2/1136v/3
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1679.03.24-26, gg2/926/17
  • Zachris Månsson, hopman * Kitee 1679.12.20-22, gg2/996v/18
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1679.12.20-22, gg2/995v/10
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1679.12.20-22, gg2/995/9
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1680.09.18-20, gg2/826v/6
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1680.09.18-20, gg2/832/25
  • Zachris Månsson, * Kitee 1680.09.18-20, gg2/831v/20
  • Zachris Månsson, * Kitee 1681.02.12,14-15, gg2/486v/15
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1681.02.12,14-15, gg2/494v/27
  • Zachris Månsson, hoppman * Kitee 1681.02.12,14-15, gg2/488/24
  • Zachris Månsson, inspector * Kitee 1681.12.2-3, gg2/607v/26
  • Zachris Månsson, hoppman * Kitee 1681.12.2-3, gg2/608v/29
  • Zachris Månsson, * Kitee 1681.12.2-3, gg2/608v/30
  • Zachris Månsson, hoppman * Kitee 1681.12.2-3, gg2/608/28
  • Zachris Månsson, hoppman * Kitee 1681.12.2-3, gg2/606v/21
  • Zachris Månsson, hoppman * Tohmajärvi 1681.12.6-7, gg2/620v/20
  • Zahries Månsson, amptman * Kitee 1666.01.29-30, gg1/887v/10

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kerääntynyttä

Kapakalle kerääntyneet miehet ovat kirjan The Entertaining History of Jobson & Nell kuvitusta. Lisää "iloisia" kuvia ja tekstiä 1600-luvun alkoholin käytöstä löytyy blogitekstistä The Fumes Of The Wine Do Ascend, And Other Pieces Of 17th-Century Drinking Wisdom

Jos yhtä, niin toista tarjoaa Finlandia-kilpailun, jonka vastaukset löytyvät Finlandia-katsauksista. Joita siis oli 700 kpl.

Espan lyyli kertoi työtilanteestaan:
Työnkuva säilyy, mutta museo ja luetteloitava aineistokin vaihtuu hetkeksi välillä, vaikka haave lyhyestä työmatkasta ja monipuolisemmasta työstä ei toteudu vielä. Tosin luetteloinnin yksitoikkoisuuden puolustukseksi täytyy sanoa se, että mitä enemmän tietää luetteloitavasta aiheesta, sitä tutkimuksellisemmaksi työ muuttuu. Siksi mäkihyppykuvat miellyttävät nyt hieman enemmän, kun tietämys ja tiedonhankintakyky on parantunut huomattavasti. (Ja syytäkin tiedon karttumiseen on, koska en tiennyt mäkihypystä ja sen historiasta kuin Matti Nykäsen ja Toni Niemisen tarttuessani tähän työhön.)
Anu Lahtinen jakoi löytöjä kirjallisen kulttuurin lomasta.

Nautelankosken museossa vietettiin radioamatöörien päivää.

Velma katsoi DVD:ltä dokumentit Kenen joukoissa seisot.

Kirjavinkeissä Kaisa esitteli Kristina Carlsonin romaanin William N. päiväkirja, joka on "historiallisen henkilön fiktiivinen päiväkirja". Sinisen linnan kirjastossa oli luettu Kaari Utrion tuorein historiallinen romaani Oppinut neiti.

Julius Murtojärven opinnäyte esittelee
Turun kauppatorin talot.

Sivistys-lehdessä todettiin "Syksyn harrastekirjoista moni on saanut alkunsa blogista. Sosiaalinen media toimii myös kirjan markkinoinnissa." Tjaa.

Dick Harrison kirjoitti på svenska aiheesta "milloin Venäjästä tuli vihollinen". Oli se kamalaa, että venäläiset idässä kantoivat veroja väkivallalla. Ei ruotsalaiset länsi-Suomessa moista varmaankaan tehneet?

Iloksi muuttuu -blogin kirjoittaja työstää historiallista romaania. Kesäkuussa hän vieraili tapahtumapaikoilla ja kirjoitti:
Suurin asia oli tajuta, että tämänhetkinen miljöö tekstissäni on ihan vääränlainen. Nyt olen sijoittanut tapahtumat ympäristöön, jossa on paljon alavia peltoja, ja niiden vieri kulkevia sorateitä, mutta todellisuudessa miljöö tuolla ei ollut lainkaan sellainen. Alavien peltojen sijaan oli paljon tiheiden metsien keskellä meneviä hiekkateitä. Lisäksi sain ihan sattumalta paljon informaatiota paikalle tyypillisistä lintulajeista ja hyönteislajeista. Kenties niitäkin tietoja voi jossain kohtaa tekstiä hyödyntää. Olin laatinut pitkän listan kysymyksiä joihin toivoin matkan antavan vastauksia. Vaikka monet historialliset faktat tarkentuivatkin, niin vain puolet kysymyksistä tuli ratkaistua ja puolet jäi edelleen auki. Oli kuitenkin avartavaa ihan konkreettisesti kävellä samoja katuja kuin kirjani henkilöt.

Päänsä menetystä pelännyt Iisakki Antinpoika Niemi

Jo aiemmin täällä mainitun (tässä ja tässä) Bayard Taylorin matkamuistoja pohjoisesta löytyi lisää niteestä The R.I. schoolmaster, Volume 3 vuodelta 1858. Taylorin näkemys kohtaamastaan 73-vuotiaasta suomalaismiehestä Iisakki Antinpoika Niemi, joka pelkäsi kallonsa menetystä:
Ludwig was dispatehed to procure an old fellow by the name of Niemi, a Finn, who promised to comply with my wishes; but his ignorance made him suspicious, and it was necessary to send again. "I know what travelers are," said he, "and what a habit they have of getting people's skulls to carry home with them. Even if they are arrested for it, they are so rich, they always buy over the judges. Who knows but they might try to kill me for the sake of my skull?" After much persuasion, he was finally induced to come, and, seeing that Ludwig supposed he was still afraid, he said, with great energy: "I have made up my mind to go, even if a shower of knives should fall from heaven!" He was seventy-three years old, though he did not appear to be over sixty—his hair being thick and black, his frame erect and sturdy, and his color crimson rather than pale. His eye-brows were jet black and bushy, his eyes large and deep-set, his nose strong and prominent, and the corners of his long mouth drawn down in a settled curve, expressing a melancholy grimness. The high cheek-bones, square brow and muscular jaw belonged to the true Finnish type. He held perfectly still while I drew, scareely moving a muscle of his face, and I succeeded in getting a portrait which everybody recognized.

I gave him a piece of money with which he was greatly delighted; and, after a cup of coffee in Herr Knoblock's kitehen, he went home quite proud and satisfied. "They do not at all look like dangerous persons," he said to the carpenter; "perhaps they do not collect skulls. I wish they spoke our language, that I might ask them, how people live in their country. America is a very large, wild place. I know all about it, and the discovery of it. I was not there myself at the time, but Jenis Lampi, who lives in Kittila, was one of the crew of the ship, and he told me how it happened. Jenis Lampi said they were going to throw the captain overboard, but he persuaded them to give him three days, and on the third day they found it. Now I should like to know whether these people, who came from that country, have laws as we have, and whether they live as comfortably." So saying, Isaaki Anderinpoika Niema departed.
Pääkalloja oikeasti keränneestä ruotsalaisesta kirjoitin alkuvuodesta.

lauantai 27. elokuuta 2011

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 109

Frans Vihtorin (s. 26.10.1879 Kokemäki) isä käytti sukunimeä Välimäki ja Frans käytti sukunimeä Mäki ottaessaan passin 4.6.1913. Samat etunimet ja syntymäpäivä on kaivostyöläisellä, joka täyttää ensimmäisen maailmansodan kutsuntakortin Minnesotassa.

Myös Kokemäeltä lähtenyt Frans Mäki tuli laivalla Empress of Britain Vermontin St. Albansiin 4.7.1913. Tämä Frans oli 33-vuotias eikä ollut käynyt Yhdysvalloissa aiemmin. Häneltä jäi Kakkulaisiin Maria Maki ja vastaanottajana oli setä/eno Herman Letila?

Lähteet:
Kokemäen rippikirja 1869-1879 s. 873 , 1881-1890 s. 1105, 1891-1900 s. 1391
Siirtolaisuustilaston aineisto Kansallisarkistossa
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Itasca County, Minnesota; Roll: 1675511; Draft Board: 0.)
Ancestry.com. Border Crossings: From Canada to U.S., 1895-1956

Keitolla vahvistettuna virtuaaliretkelle Savoon

Petter Wilhelm Aurénin kirja Risto Rytkönen on alaotsikkonsa mukaan Kertomuksia Pohjois-Savosta vanhoilta ajoilta. I. Siinä tarinoidaan seuraavasti:

Sitte kun keitto oli tarkoin maistettu ja kypseksi tunnettu, ammennettiin se kapustalla lihoinensa lieminensä isoon pöydälle asetettuun pahkakuppiin, jonka ympärille kestivieraat ynnä talonväki Lassi, Jussi ja Risto istuivat. Itsekukin leikkasi omalla puukollansa kupista lihapalasen ja nosti viisihaaraisella kahvelilla eteensä pöydälle, jossa se pienenneltiin suunmukaisiin palaisiin.

Risto tosin oli huomauttanut isäänsä että kestissä Uudellamaalla ja kaupungeissa käytettiin "taltrikkia" ja "kahvelia", joita voisi tehdä, taltrikkiä vahvasta tuohesta, ja kahvelia katajasta eli kuivan kuusen oksista. Vaan Lassi vastasi: "sellaisia joutavia herrastelemisia ei tarvitse, pyytömiehet ovat ennenkin pitäneet kestinsä samalla lailla ja siihen on jokainen tyytyväinen kun vaan keitto on makia ja kun siihen saapi viinaryypyn alle. Minulla on vielä senverran viinaa, että saatan tarjota vieraille ja setällesi; sinä et saa ottaa ryyppyä, viina ei piisaa. Tässä tuonnoin ostin savotan Eerikalta putelin viinaa, siitä meni kaksi jänestä vaikka on hän noita — se Eerikka saattaa niin paljon ottaa viinasta".

Savostakin raportoitiin uutisia Ruotsin sanomalehtiin. Vasemmalla leike sanomalehdestä Inrikes tidningar 24.8.1761. Muuta kertynyttä:

Keväällä auenneessa Saranat-sivustossa on esillä Varkaus, Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Pieksämäki sekä Keski-Savon perinne- ja kulttuurimaisemat.

Mikkeli-seuran sivulla Mikkelin alueen ja rakennusten historiaa.

Savo-Karjalaisten oppiwaisten toimittamia Lukemisia Suomen kansan hyödyksi 3. (1847) sisältää kertomuksen "Muuan pyhä-ilta ukko Hannon talossa", jolla mainostettiin kinkeri-kouluja.

Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen Savo ja Savonlinna on tuoreehko lisäys Project Gutenbergiin.

Koitar. Savo-karjalaisen osakunnan albumi I (1870) kertoo Savolaisten sijasta Suomen asutus-historiassa ja sisältää kuvaelmia kansan elämästä Salmin kihlakunnassa.

Viipurin kirjallisuusseuran toimittamassa Kirjallisessa aarreaitassa on "Muutamia sanoja Juvan pitäjästä" vuodelta 1869.

Pohjois-Savon muistin verkkonäyttelyissä mm. Vanhoja kuvia Riistavedeltä ja Hääkutsuja 1840-luvulta nykypäiviin.

Wikiaineistossa Savon savupirteistä

Kartta vuodelta 1700: Savolax lähn : Sysmä, Hardola, Hirvensalmi, St Michels, Jockas, Sulkava, Menduharju, Christina, Pumala socknar och capeller

Alla ylioppilaskunnan kansatieteellisten kokoelmien savolaisia. (Helsingin Wiikko-Sanomia 29.12.1882)

perjantai 26. elokuuta 2011

Kipupisteitä

Tietokirja-tapahtuman eilisen paneelikeskustelun otsikkona oli "Tietokirjat Suomen historian kipupisteiden kuvaajana". Luulin kuulevani tuoreista vankileirikirjoista tai aiheista, jotka on peräti käsittelemättä. Vaikka saamelaisten kohtelusta? Hui hai. Ensimmäinen kysymys käsitteli sotaa ja sotakirjallisuuden määrää. Puheenjohtajalta, joka esitteli itsensä filosofian tohtoriksi, olisin halunnut kysyä mihin tutkimukseen perustui väite sotakirjallisuuden erityisen suuresta määrästä Suomessa. Kun sitä julkaistaan suurehkoja määriä muuallakin.

Matti Klinge vastasi aloitukseen noin vartin mittaisella monologilla, josta tavoitin selitysmalliksi sodan viihteellisyyden. Jenni Kirves argumentoi kyseessä olevan trauman ja halun hakea "todistusta sille, että uhrit eivät olleet turhia". Klinge yritti teilata tämän anekdootilla. Moinen ei sopisi luonnontieteisiin, mutta kuuluu näköjään ansioituneen historiantutkijan työkalupakkiin.

Markku Jokisipilä ehti jossain välissä viitata mielenkiintoisen kuuloiseen tutkimukseen, jossa hän oli vertaillut muutaman maan historian esityksiä internetissä. Suomenkielisessä wikipediassa kuulemma viimeisten sotien sivut katsotuimpia.

Puheenjohtaja yritti viedä keskustelua kauemmas menneisyyteen, mutta valitettavasti käytti käsitteitä, joista Klinge sai aiheen kritisoida niitä ja muitakin propagandistisia eli kantaa ottavia sanoja. Saimme m.m. kuulla maailmansodan olevan amerikkalainen termi. Luulin juuri luennoilla oppineeni, että sen ottivat ensimmäisenä käyttöön saksalaiset jo ensimmäisen maailmansodan aikaan, mutta ilmeisesti olen erehtynyt. Samoin kuin ajatellessani, että paneelikeskusteluun osallistujien pitäisi huomioida toisensa ja yleisö?

Järkevin Klingen pointti oli nostaa esiin Tuomas Heikkilän Piispa Henrik -tutkimus esimerkkinä kaukaisempaan menneisyyteen liittyvästä kipupisteestä (ja tietokirjasta, mainittiin niitäkin siis yksi). Tosin hän ei halunnut käyttää sanaa kipupiste ja tässä kohtaa olen samaa mieltä. Eli puhuttiinko tässä loppujen lopuksi kansallisen identiteettimme kulmakivistä?

Loppukaneetissaan Kirves totesi historian tuntemusta tarvittavan, jotta pystyisimme tuntemaan empatiaa ylemmyydentunnon sijaan tarkastellessamme tänä päivänä kärsiviä ihmisiä ja yhteisöjä. Jokisipilä puolestaan huomautti tasapainottelusta: jos tekee tutkimusta yleisön kiinnostuksen kohteista moititaan kaupallisuudesta ja jollei, istuu norsunluutornissa.

Kaikkea sitä yhden otsikon alle mahtuukin.

Asumusero (p.o. pesäero) Hattulassa

Fiksaus 19.3.2024: Vuosikymmen sitten olin ymmärtänyt sanan boskillnad tarkoittavan asumuseroa. Kyseessä on oikeasti pesäero.

Perniössä vietettiin 3.5.1778 inspehtori Elias Forsmanin ja neito Stina Lisa Cumlanderin häitä. Forsman asui tuolloin Hattulassa ja siellä pariskunta asui myös 1.12.1794 kun Posttidningar painoi allaolevan ilmoituksen.

Hattulan kihlakunnan oikeus oli talvikäräjillä päättänyt Christina Elisabetin hakemasta asumuserosta pesäerosta ja vastuuvapaudesta suhteessa miehensä velkoihin. Hiskin perusteella pariskunnalle oli syntynyt ainakin 4 lasta: Hedvig Charlotta 23.1.1784, Lovisa Ulrica 9.1.1789, Wilhelmina 3.5.1794, Joh. Gustaf 24.8.1795. Kaikki Kouvalassa ja suurin osan Laurilan talossa. Ja siellähän he näkyvät rippikirjassa 1791-1795, jossa hieman hämärä merkintä viittaa muuttoon Mäntyharjulle.

Hiski löytää Elias Forsmanin uskottavan kuoleman Rengon Kuittilasta 28.6.1813. Rippikirjasta 1812-1823 näkyy, että hän oli vuonna 1807 muuttanut vävynsä perheeseen. Vaimonsa kanssa, että se siitä asumuserosta. Veikkaan, että kyse oli oikeasti vaimon perinnön turvaamisesta velkojilta tai jotain sellaisesta. Tai sitten rahat olivat niin loppu ettei ollut rahaa kahteen residenssiin?

Kun ei tästä tämän mielenkiintoisempaa irronnut, niin tsekkaan vielä Christina-neidon syntyperän. Salon seurakunnassa syntynyt 24.2.1759, vanhemmat Hr: Serg: Lars Jean Cumlander ja Eva Marchqvard. Hiskistä löytyy heille Salosta aika monta lasta, eikä tämä tälläkään parantunut. Pariskunta löytyy jopa Lauri Kiviniemen tauluistakin.

Ainoa haasteen paikka on siis rahaa hassannut Elias Forsman, joka syntyi 15.7.1739, jos rippikirjaa uskoo. Pakitetaan Hattulassa rippikirjaan 1785-1790, jossa Elias ei suinkaan ole ainoa Forsman. Ikäluokkansa puolesta päällimmäinen Joseph Forsman (s. 1732) sopisi veljeksi. Hänelle löytyy rippikirjasta 1779-1784 äiti ja opiskelemaan lähtenyt/lähetetty veli Johan. Loikataan ylioppilasmatrikkeliin... ja tullaan siihen tulokseen, että opiskelu lienee tapahtunut toisaalla.

Google löytää muuten myös Josephin vaimoineen Kiviniemen tauluista. Ilman vanhempia.

Niin, ja asumuseroista pesäeroista oli puhetta kesällä SukuForumilla.