sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Sunnuntaiksi Suomesta kuvia

Kuva Kämpin hotellista julkaistu Land och Stad -sanomalehdessä 11.11.1891 ja kuva Helsingin "uudesta kirkosta" (nyk. Johanneksen kirkko) samassa lehdessä 16.12.1891.


Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: ,

lauantai 29. toukokuuta 2010

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 47

Juho Kivistön tyttäret, 22-vuotias Olga ja 19-vuotias Saima , saapuivat Liverpoolista lähteneellä Mauretania-laivalla New Yorkin satamaan 26.9.1913. Molemmat olivat asuneet viimeksi Kokemäellä ja jättäneet isänsä Kakkulaisiin. (Olga oli syntynyt Kokemäellä ja saima Kullaalla.)

Lähteet:
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1913; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_2185; Line: 6; .)
Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita:

Huvitus-sanomia

Kaksi miestä tulivat kerran tiellä vastasuksin; yksi sanoi: en minä konnalle tietä anna; toinen vastasi: mutta minä annan, ja meni tieldä pois.

Suuri ja lihava Pappi vaelsi kerran joksikin myöhä Kaupunkia kohden, ja kysyi talon-pojalda, joka Kaupungista hänen vastaansa tuli: luuletkos minun vielä Kaupungin portista sisälle pääseväni? Aivan hyvin, Herra! vastasi talon-poika; pääsin minä siitä aamulla heinäkuormangin kanssa, joka suurembi oli.

Talon-poika osteskeli muinen silmälasia, ja koettaa lukea kirjaa yhdellä ja toisella parilla, mutta sanoo aina: ei nämät kelpaa. Kuka tiesi et sinä osaakan lukea, sanoi Saksa viimein. Hm! vastasi ostaja, jos minä lukea osaisin, mitä minä sitte silmä-lasilla tekisin.

Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: ,

perjantai 28. toukokuuta 2010

Vinohko pino kaupunkikarttoja

Yllä ote arvaa-minkä-Suomen-kaupungin kartasta ja alla otsikon mukaisesti, linkitettynä Pelasta Kirja -hankkeen tuotoksia:
Kirjoittanut klo 2 kommenttia:
Aiheita:

Johan Saren, kuolemaan asti koottuna

Vuosia sitten olin tehnyt Hiski-haun kartoittaakseni Sareneja, joita voisi liittää Kiikalan kirkkoherra Laurentius Sareniuksen jälkeläisiin. Ulvilasta löytyi Johan Saren, joka sai pojan Simeon 24.11.1749. Löysin hänet vaimoineen Lammaisten Keskipereestä, mutta jäljet eteenpäin ja taaksepäin puuttuivat.

Kokemäen käräjiä läpikäydessä osui silmiin Johan Gabrielsson Saren, mikä tuntui lupaavalta, sillä juuri Gabriel Saren, Laurentiuksen pojanpoika, on esi-isäni. Muutama kuukausi sitten minuun otti yhteyttä Sarenius-yhteyttä etsivä sukututkija, joka oli löytänyt Gabriel Sarenin ja Maria Jobbin Johan-pojan syntymän Turusta 20.5.1723.

Sukuyhteyden näin saatua vahvistusta rustasin tiedustelun SatakuntalaisSuvut-listalle. Sitä kootessa tein vielä Hiski-tarkistuksia ja huomasin Ulvilasta Gabriel-pojan syntymän 9.1.1765, vanhempina "fäh: Johan Gabrielss:" ja "Wallb: Andersdotter". Mutta kastemerkinnän Soinila-kylässä ei rippikirjan puolelta tärpännyt.

Alle 24 tunnissa sain vastauksen! Johan ja Valpuri ovat Ulvilan Masian rippikirjan 1744-1750 sivulla, Johan ammatiltaan sotilas. Seuraavassa rippikirjassa Johanilla on sukunimi Frimodig, joka oli edellisessä rippikirjassa saman sivun toisella sotilaalla. Hämäävästi nyt syntymäaikana 18.6.1725. samoin kuin seuraavassa Ulvilan rippikirjassa. Joko jossain vaiheessa on tapahtunut sekaannus tai Gabrielin ensimmäinen Johan-poika kuollut ja toinen ehtinyt syntymään Tyrväällä (mikä tekee tiukkaa muut lapset huomioiden). Tämä varaus muistaen, mitä saadaan ulvilalaisesta tietää?

Erään listalaisen ansiosta, että:
Johan Gabrielsson Frimodig otettiin rekrytointikatselmuksessa 8.2.1750 sotamieheksi PJR:n Euran komppanian Masian ruotuun nro 104 (Kurittu ja Muntti). Läsnä linnoitustöissä Helsingissä kesäkuussa 1754 ja toukokuussa 1755. Läsnä tarkastus- ja päästökatselmuksessa 14.3.1758: ikä 30 vuotta, palvelusaika 8 vuotta, syntynyt Turun läänissä, naimisissa. Sai eron palveluksesta tyrän vuoksi tarkastuskatselmuksessa 22.2.1762.

Johanin edeltäjä ruodussa oli Mårten Mickelsson Frimodig ja seuraaja Olof Eriksson Frimodig (ent. Uhlsberg).

Seuraavassa Ulvilan rippikirjassa Masian kohdalla Frimodig-nimi on tosiaan toisten käytössä ja Johan sekä Valpuri poistuneet. Perhe löytyy seuraavaksi Nakkilan rippikirjasta. Siellä he ovat vielä seuraavassakin ajanjaksolla, jolloin muuttomerkintä vuonna 1769? (Rippikirjoissa näkyvät lapset ovat Matz s. 12.9.1752 , Andreas s. 8.11.1755, Anna Lisa s. 11.12.1758, Hedvig s. 25.11.1761 ja Gabriel s. 9.1.1765. )

Luin itse muuttokohteen Euraksi, mutta listalla minua auttanut näki sanan Cumo, joka oli tietenkin järkevämpi vaihtoehto. Lähdin selaamaan Kokemäen rippikirjaa takaapäin ja löysin perheen vuonna 1770 Kakkulaisten Hyytin sivulta. Jossa eivät ole enää seuraavassa kirjassa, mutta...

... vaikka itse en viitsinyt hakea, niin s-postikaveri jaksoi. Rippikirjassa 1772-77 Kakkulaisissa, 1778-87 Kakkulaisissa, 1791-96 Kakkulaisissa. (Olisi sitä ehkä voinut yhden kylän käydä läpi?) Viimeksimainittuun on Johanille merkitty kuolinvuodeksi 1789 ja Walborgille 1791. Hiskin Kokemäen haudatuista ei sopivia merkintöjä löydy etunimellä eikä paikalla hakemalla.
Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: , , ,

torstai 27. toukokuuta 2010

Kiasmassa

Viime viikolla Helsingissä käymässä ollut vieras ehdotti ohjelmaksi Kiasmaa. Hän halusi nähdä Glazunovit ja minua kiinnosti Jussi Kiven Palo- ja pelastusmuseo. Sen aika piti loppua jo 16.5. mutta onkin esillä 12.9. asti.

Koska "museo" on nykytaiteen museossa, se on varmaankin nykytaidetta. Päältäpäin ei ollut aivan ilmeistä. Vitriinit olivat hyvin museomaisia ja museoissa on useampaan otteeseen törmännyt yhden keräilijän kokoelman esittelyyn. Mitä tämä oli.

Mutta myös omaelämäkertaa. Yhdessä vitriinissä oli Kiven lapsuuden piirroksia ja valokuvia, joissa hän leikki paloautoilla. Jos elementit olisivat paljastuneet epäaidoiksi, olisiko tuntunut enemmän taiteelta?

(Glazunovin näyttelyssä oli sukututkimuksellinen elementti: serkun serkun vaimon nuoruuden muotokuva.)

(Ylen sivuilla juttu Innokas keräilijä loihtii museon pystyyn mistä vaan.)
Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita:

Opettajia ja koulunkäyntiä

"Ellei kateus olisi liian alhainen tunne minunlaiselleni miehelle, niin melkeinpä katsoisin kateudella teitä punaposkisia, virkeäsilmäisiä koulupoikia, jotka saatte koko kesän olla omissa valloissanne ja nuoruuden mielellä nauttia luonnon nuoruudesta. Mutta enhän voi teitä kadehtia. Eihän se ole teidän syynne, ettei minulle elämä enää maistu samalta kuin teidän ijällänne. Silloin kun salaa luihautin savun opettajain heittämästä paperossin pätkästä, niin olipa se toisen makuinen kuin mitä nyt saan hyvästäkään sikarista; 25 pennin omistaminen tuotti silloin runsaamman riemun kuin nykyisellä ajalla sadat markat; toisin kuin nyt hypähti silloin rinnassa sydän, jos vilahduksenkaan näki tuosta lyhytpalmikkoisesta ihanteesta -- toisin hypähti kuin nyt, tiedustellessa itsekunkin niiden myötäjäisiä, jotka voisivat tulla kysymykseen; ja ne pienet kepposet, mitä koulussa tehtiin, ne tuottivat paljoa puhtaamman nautinnon kuin nyt hyvätkään luikerrukset raha-asioissa tai parhaiten onnistuneet vaalikeinottelut. "

Näin kirjoitti otsikolla Kouluajan ylistys Kaapro Jääskeläinen. Lukuvuoden parhaillaan loppuessa siellä ja täällä sekalaisia koulujuttuja...
Kirjoittanut klo Ei kommentteja:
Aiheita: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)