Englantilainen Suomessa 1901 & 1908

Joululomalla selailin läpi kirjaa Finland as it is, josta poimittu oheiset vignettikuvat. Kirjasta on Archive.org:ssa kolme versiota (1, 2, 3), mutta yhdestäkään ei saa valitettavasti Suomen IP-osoitteiden kautta ladattavaa pdf:ää, jota olisi mukavampi lukea ja josta kuvat olisi saanut selkeämpinä irti.

Kirjoittaja Harry de Windt ei ole tarkistanut ihan kaikkia faktojaan, mutta kertoo eloisasti Suomessa matkustamisesta ja majoittumisesta. Hän käy Viipurissa, Savonlinnassa, Imatralla, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Vaasassa, Oulussa... Törmää yllättävän usein englanninkielentaitoisiin, joihin kuuluu kuvissa näkyvän seinäjokelainen rautatieaseman ravintolanpitäjä "neiti Elisa", ja itse hämmästyy kirjakauppojen tarjonnan runsaudesta Helsingin ulkopuolellakin.

Samaan kiinnittää huomionsa myös elokuusta 1907 maaliskuuhun 1908 August Suomessa liikkunut Rosalind Travers. Hän on keräännyt tietoa matkakirjeisiinsä perusteellisesti, mutta valitettavasti hetken hämmennyksen jälkeen ymmärsin, että osa pienemmistä paikannimistä ja henkilönimistä oli muutettu. Mutta oli mielenkiintoista lukea m.m. mielipiteitä Helsingin jugend-rakennuksista, kun niistä esim. Kansallismuseo ("aivan kaupungin laidalla") oli vasta nousemassa.

Palasia

Historiallinen sanomalehtikirjasto on edistynyt jo niin pitkälle, että etusivulla lukee "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1900 ilmestyneet sanomalehdet". Ja hakuihin tulee osumia ainakin vuosilta 1911-1917 tekstillä "Tämä lehti sisältää tekijänoikeussuojattua aineistoa. Lehteä voi selata ainoastaan vapaakappalekirjastoissa tarkoitukseen varatuilla asiakaspäätteillä." Siellä ne on tekijänoikeudet tallessa, kirjastossa. vähän niinkuin henkilötiedot arkistossa. Ei pääse mitään ylimääräistä ulos? (Tätä aihetta sivusi Jessica Parland von Essen tekstissään Webbarkiv: "... tillgängligt endast på ort och ställe på de stora forskningsbiblioteken - alltså det går inte ens för en forskare att per distans få tillgång till materialet. Dessutom är all kopiering väldigt förbjuden (det skulle inte förvåna mig om det gäller även material man själv producerat ...).")

Tiina Miettisen artikkeli Eeva Maria Matintytär Löytty – nainen, jonka lukkari Saxberg surmasi Historiallisesta Aikakauskirjasta on kaikille rippikirjoihin koskeneelle sopivaa luettavaa. Tutkitaan kunnolla eikä tehdä oletuksia!

Coloriastossa asian joukossa värjäysaiheisia kaskuja ja vitsejä.

Georg Haggren palasi Raaseporin kaivausten tuloksiin lumen peittäessä alueen alleen.

Rauno Ketonen on kirjoittanut Aleksis Kiven seitsemästä loppilaista veljeksestä ja toisesta kotimaisesta Hakasalmen torilla. Hänen lapsuuden muistojaan Lopen Läyliäisistä myös erillisessä albumissa.

Waaran suvun blogi on hyvä esimerkki sukuun liittyvien henkilöiden ja asioiden esittelystä.

Kotilieden Vanhat ajat kertoo kaikenlaista 1900-luvusta, esim. miten pergamenttipaperista on apua keittiössä.

Englanninkieliset keskiaikauutiset raportoivat Ruotsista löytyneestä vanhasta kirkosta. Samalla foorumilla kerrottiin teoriasta, että viikinkien ensimmäiset retket olivat itsepuolustusta.

Ruotsissa on valtakunnallinen sukututkimusseura työllistänyt yhden henkilön hautainventointiin. Ja projektivastaava hoitaa kuolleitten tietokannan uutta versiota kokoon. Ruotsissa tehdään edelleen CD-levyjä, valtionarkisto väestöstä vuonna 1880. Kaikki edelläolevat uutisoitu Helsingborgs Dagbladissa joulukuussa. Missäs suomalaisen sanomalehden verkkolehdessä olen nähnyt vastaavaa... no en kyllä missään.

Australialaisella sukututkimussivustolla oli kysytty juuriston koostumusta. Tuhannesta vastaajasta 23% oli vankien jälkeläisiä, 17% sotilaiden, 13%:lla oli joku kuuluisa esivanhempi, 11%:lla englantilaista aristokratiaa geeneissään. Lähteenä Eastman's Online Genealogy Newsletter, jossa uutisoitiin myös tuoretta kirjaa, jonka teesinä "ihmiskunta aloitti maanviljelyn saadaakseen viinaa". Ei kuullosta ollenkaan epätodennäköiseltä, onhan useaan otteeseen mietitty mikä sai siirtymään työintensiivisempään elinmuotoon ja paremmat bileet motivoivat moneen.

Sunnuntaiksi Suomesta kuva

Matka kolmannessa luokassa Helsingistä Malmille, vuoden 1891 tyyliin. Löytyi julkaisusta Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi. Piirtäjänä A. Gallén eli Akseli Gallen-Kallela.

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 26

Kokemäellä syntynyt Kalle Sainio (s. 2.81879) saapui New Yorkin satamaan 28.3.1913 Caledonia-laivalla, joka oli lähtenyt Glasgowsta. Kokemäen Harolan kylään oli jäänyt vaimo Aino ja vastaanottajana oli ystävä August Felt New Jerseyn Jersey Cityssä.

Aino tuli Glasgowsta New Yorkiin 8.1.1914 Cameronia-laivalla kolmen lapsen kanssa. Ilmeisesti tapahtunut jonkinlainen kirjausvirhe, sillä he ilmoittavat Kokemäelle jääneen perheen isän Alexi Sainion ja vastaanottajana olevan perheen isän Kalle Sainion. Alexi Kallen isä?

Vuoden 1917 kutsuntakorttia täyttäessä Kalle ja vaimo Aino asuivat Ohion Ashtabulassa. Kalle elätti perhettä räätälinä samoin kuin vuoden 1920 väestönlaskennan aikaan, jolloin perheen lapsia kirjattiin Suomessa syntyneet Eva 11v., Martha 8v., Helga 6v ja Ohiossa syntyneet Charles 4v. 1 kk. ja Martin 1 kk.

Toinen August Feltin kaveri oli Kalle Kuitti (s. 20.10.1889), joka saapui New Yorkin satamaan Kööpenhaminasta Oscar II-laivalla 30.4.1913. Suomeen hän jätti tätinsä Eva Kuitin Ylistaron kylään. Vuoden 1917 kutsuntakorttia täytettäessä hänellä oli jo vaimo ja kaksi lasta. Perhe asui Ohion Ashtabulassa, kuten myös 1920 väestönlaskennassa, josta selviää, että poika Arthur oli 4-vuotias, Taino 2 v 11 kk. ja tytär Anna 1 v. 3 kk.

Kummastakaan perheestä ei löydy tietoja vuoden 1920 jälkeen. Kutsuntakorttien syntymäpäivistä Kalle Kuitin täsmää Kokemäen kastelistoihin. Hänen isänsä oli Kuitin itsellinen Kaarlo Kustaa Kaarlonpoika Mäkelä ja äitinsä Eva Stina Kustaantytär.

Lähteet:
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1913; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_2186; Line: 13; .)
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1914; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_2248; Line: 1; .)
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: Ashtabula County, Ohio; Roll 1819738; Draft Board: 1.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Ashtabula Ward 1, Ashtabula, Ohio; Roll T625_1346; Page: 15A; Enumeration District: 3; Image: 63.)
Ancestry.com. New York Passenger Lists, 1820-1957 (Year: 1913; Microfilm serial: T715; Microfilm roll: T715_2065; Line: 20; .)

Loppuvuotta kiitettävästi jäljellä

En tänä vuonna lähde laskemaan päiviä vuoden loppuun. Sen opin viime vuodesta. Silloin olin oppinut edellisestä vuodesta laskemaan tavoitetasoa. Menikö tarpeeksi matalalle? Vuodelle 2009 asetin tavoitteet:

1. toimitan kirjan Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit painoon ja yritän saada aikaiseksi jonkin sortin markkinointiakin
   
2. teen tutkimusmatkan Tukholmaan ja viimeistelen Flachsenius-suvusta pienen kirjan
3. edistän Gustava Adrianan Gottlebenin esipolvien kirjoitusta, vaikka sitten vain lajittelemalla olohuoneen nurkassa olevan materiaalipinon
4. tutustun kotimaahani historian lisäksi maantieteellisesti eli teen päiväretken esim. Lahteen, Hämeenlinnaan, Loviisaan tai Kotkaan
   

Vähän kirjava tulos. Mitäs tälle vuodelle keksisi?

1. toimitan kirjan Tavarantasaajat Österholm ja Sutki painoon ja yritän saada aikaiseksi jonkin sortin markkinointiakin
2. työstän GAG I:tä eteenpäin, antamatta 1700-luvun tuomiokirjojen muodostua esteeksi!
   
3. luen kotihyllyyn kertyneet historiakirjat ja kippaan epärelevantin osan divariin
4. teen jonkun käsityön saadakseni kineettisen yhteyden menneisyyteen
   
5. kirjoitan tätä blogia

Että eteenpäin vaan! Kuva, jonka alla lukee Framåt, marsch!, lehdestä Tomtegubben vuodelta 1866

Voiko silmihinsä luottaa?

Uudenvuoden juhlinnan jälkeen näöntarkistus. Viivat samansuuntaiset vai ei? (Turun Lehti 30.7.1885)

Arkisto.fi, verkkonäyttelyt

Etusivulla Arkisto.fi on osio näyttelyille, joita yleensä on käynnissä Kansallisarkiston aulassa ja muissakin arkistolaitoksen pisteissä. » Katso kaikki-linkki vie Näyttelyt-sivulle, jonka alapuoliskosta löytyvät linkit verkkonäyttelyihin, joista voi nauttia ihan vaikka kotoa käsin.

Jyväskylän maakunta-arkiston melko yksinkertaisesta koosteesta Ihminen ajassa ja arkistoissa löytyi minulle aivan uusi juttu "1770-luvulta lähtien järjestettiin valtion toimesta numeroarpajaisia, joiden tuotoista arvottiin naimaikäisille naimattomille rahvaan naisille ylimääräisiä myötäjäisiä. Tällä haluttiin kannustaa avioliittojen solmimiseen ja lisätä valtakunnan väkilukua." Yritin etsiä tästä osumia Kungliga biblioteketin digitoiduista sanomalehdistä, ja löysin vastaavan ilmoituksen lehdestä Inrikes tidningar 26.2.1789. Siinä oli tärpännyt Kaarinan ja Nummen seurakunnan Lisa Michelsdotterilla.

Tuoreimpia Kansallisarkiston verkkonäyttelyjä ovat Valo merellä. Suomen majakat 1753-1906, Helsinki 30.XI.1939 – 13.III.1940 ja Fenno-judaica, joka kertoo Suomen juutalaisten kulttuurista ja historiasta.