tiistai 30. heinäkuuta 2024

Vuonna 1891 hävinnyt Helsinki

"Häviävän Helsingin" käsite ei syntynyt vasta Signe Branderia dokumentointikuvaajaksi vuonna 1906 palkatessa vaan jo 1890-luvun alusta alkaen sanomalehdet noteerasivat uuden tieltä purettuja rakennuksia. Edellisinä vuosina kaupunkiin oli rakennettu "uusia viisikerroksisia kivisiä palatseja oikein kuumeentapaisella kiiruulla" (Päivälehti 21.8.1891) 

- Miten vanha Helsinki katoaa. Siitä talosta, jonka ovat ostaneet herrat A. Theman, C. Lindgren ja M. Stigell, Vladimirin ja Annan kadun kulmassa, aikoo tämä kolmimiehinen yhtiö ottaa pois kaikki vanhat rakennukset ja sijaan rakentaa oikein muhkean ja uuden mallin mukaisen kivitalon viidessä kerroksessa. (Päivälehti 17.1.1891) Vladimirinkatu on nyt Kalevankatu.

Finlands Handelskalender
- Ent. Klotschkoffin tontilla, n:o 42 Aleksanterinkadun varrella, jonka nykyään omistaa maalarimestari A. Kronqvist, puretaan parhaillaan vanhaa puutalo-rähjää, jonka sijalle tulee kohdakkoin rakennettavaksi suuri kivirakennus. Puutalo on aikoinaan ollut tunnettu Bacchuksen temppelinä ja siitä iloisesta elämästä, jota siinä ja sen lähettyellä on vietetty. (Päivälehti 10.5.1891) Paikalle nousi Kansallis-Osake-Pankin toimitalo.

- Puurakennus talossa n:o 10 Boulevardinkadun varrella, jonka omistaa vapaaherratar A. de la Chapelle, on purettu ja tulee ylösnousemaan huvilan muodossa Ulfåsan huvilan läheisyydessä, jonne ravintoloitsija Ahlberg tulee sen sijoittamaan. (Päivälehti 10.5.1891) Ulfåsa oli yksi Humallahden huviloista.

- Kaikki rakennukset tontilla 31 ja 33 Korkeavuorenkadun varrella puretaan kohdakkoin. Niille rakennuttaa levyseppä Kasten 4-5 -kerroksisen tiilitalon. (Päivälehti 2.6.1891) Nykyinen jugendtyylinen kerrostalo valmistui vasta vuonna 1907.

- Kolme mitätöntä yksikerroksista puurakennusta, I. Roopertink. 4, puretaan kohdakkoin ja niiden sijaan rakennetaan jatko metsähra Swanströmin nelikerroksiselle, I. Roopertin- ja Yrjönkatujen kulmassa olevalle talolle. (Päivälehti 12.7.1891) Ison-Roban ja Yrjönkadun risteys on Signe Branderin vuonna 1907 ottaman kuvan (HKM) taustalla, joten puretut talot todennäköisesti muistuttivat etualalla olevia.

- Uusi palotorni, joka on rakennettu "Korkeavuoren" korkeimmalle töyräälle, on 140 jalkaa korkea maasta huippuunsa saakka. [...] Vanha puinen palotorni seistä töröttää vielä paikoillaan uuden tornin edustalla ja näyttää siinä kovin pieneltä ja surkastuneelta, melkein häpeävältä toisen uuden muhkean ja jalon rinnalla. No, se onkin jo elänyt aikansa. Jo tällä viikolla tulee se purettavaksi ja tasotettavaksi maan tasalle. Se on tehnyt tehtävänsä vanhaa Helsinkiä palvellakseen, ja saa nyt väistyä ja laskeutua lepoon. Nyt on aika tullut uuden ja uudenaikaisen. (Päivälehti 22.7.1891)

- Kolmannen Luterilaisen Kirkon tontilla Korkeavuoren kadun varrella vielä jälellä oleva osa vanhempaa tiilistä asuinrakennusta ja son vieressä oleva puinen ulkohuonerakennus, sekä n:o 10:ssä saman kadun varrella pihan sisällä hyvässäkunnossa oleva puinen asuinrakennus, joka sisältää 8 huonetta y. m., myydään enimmän tarjoovalle, ja tulee osajan ennen 20 päivää ensi marraskuuta korjata pois vanhemmat rakennukset, jota vastoin puisen asuinrakennuksen poisvetäminen voi viipyä tammikuun loppuun. (US 3.11.1891)

1 kommentti:

Outi Koste kirjoitti...

Ja kaikkein mielenkiintoisinta on se, että usein uutisoitiin, kuka osti rakennuksen, tai mihin se siirrettiin, esim. Kallioon tai Hermanniin. Hyvällä onnella voi löytää valokuvan talosta alkuperäisellä paikallaan ja sitten myöhemmän valokuvan siitä, millainen talo rungosta tehtiin. Jotkut ovat vielä pystyssäkin. Ks.esim. Arkkitehti Sanna Ihatsun 2020 tekemää rakennushistoriaselvitystä Oulunkylän Seurahuone RHS.indd