Aikansa otti, sillä piti mennä jo kesällä 2020, mutta tässä heinäkuussa käytin päivän Vellamoon matkustamiseen ja uudelleen tutustumiseen. Pääkohde oli näyttely "Kohtalona Ruotsinsalmi", joka ei tule olemaan ikuinen, mutta loppupäivää ei ole vielä julkistettu.
Näyttelyä tekemässä oli tuttavani ja olen seurannut mediaa neljä vuotta, joten minulla oli näyttelystä ennakkokäsitys.Odotin näyttelyltä Ruotsinsalmen taistelujen äksöniä, mutta tunnelma ja sisältö oli olennaisesti muuta alkutilasta lähtien. Siihen oli aseteltu venäläisen St. Nikolain merestä nostettuja osia hämärään valaistukseen.
Olimme meren alla ja yhden seinän näytöllä saattoi kalaa seuraten tutustua näyttelyn avainlöytöihin. Näytön käyttöön ei patistettu yksittäistä nuolta enempää ja melkein kävelin onneni ohi. En päässyt tarkkailemaan muita kävijöitä, mutta olisi mielenkiintoista tietää kerätäänkö käytöstä lokia ja mitä se kertoo.
Rauhallista tunnelmaa suurempi yllätys oli näyttelyn jakaantuminen kahteen osaan: taistelu ja linnoitus. Mikä linnoitus? No, ennen sen selviämistä tutustuin taistelun puoleen. Sieltä löytyivät odottamani henkilöesittelyt, jotka toivat narratiivisen elementin pääasiassa meriarkeologisen esineistön lomaan. Esinetekstitys oli melko minimaalinen ja keskittyi tulkintaan. Esillä oli (ymmärrettävästi) ihmisten toimintaympäristö eikä toiminta.
Kustaan sota taustoitettiin videopätkällä, jonka ainakin minä jaksoin katsoa, mutta jonka ohi taisi moni muu kävellä. Sen sijaan en seissyt montaa sekuntia Ruotsinsalmen taistelujen kulkua selostavan teksti- ja kaavio/karttaruutujen edessä enkä huomannut kenenkään muunkaan niihin syventyvän. Taistelun tunnelmaan pääsin tietokoneanimaatiolla, josta pidin suuresti. Välähdyksiä on näyttelyn promovideossa, mutta tunnelma oli toinen paikan päällä. Voisin motkottaa ihmisten vähäisyydestä, mutta arvaan, että sitä selittivät tekniset ja taloudelliset rajoitteet. Mielelläni olisin fiilistelyn ohella myös kuullut "ohjaajan version", jossa olisi kerrottu filmin luontiin käytetystä tiedosta ja muista ratkaisuista.
Ja mitä oli näyttelyn toisessa puoliskossa? Häpeällinen yllätys. Tottakai tiesin, että Kotkaan rakennettiin linnoituksia. Olen käynyt Kyminlinnassa ja Fort Slavassa. Mutta "kukaan ei ole kertonut", että näihin liittyi myös kaupunkimainen taajama. Tottakai se olisi pitänyt ymmärtää sanomattakin, mutta enpäs vaan ollut hiffannut.
Linnoituksen ja taajaman elämästä kerrottiin samaan tapaan kuin taistelusta eli esillä oli erilaisia ihmiskohtaloita ja esineistö oli suurelta osin arkeologista. Interaktiivisena elementtinä oli iso malli Kotkan saaresta, jolla Vellamokin sijaitsee. Aivan kaikkia säätönappeja kääntämällä en saanut muutoksia aikaan, mutta sain näkyviin ainakin esillä olleiden ihmisten asuinpaikat. Lapsukaisten suuren suosion sai Krimin sodan pommitusta seuranneen tulipalon esitys.
Suosittelen siis tutustumista. Kuitenkin muistutuksena: kotisohvalta voi katsoa, lukea ja kuunnella näyttelyyn liittyvää sisältöä. Viime syksynä ilmestyi kirja Kohtalona Ruotsinsalmi – Tutkimuksia pintaa syvemmältä. Vellamo-kanavalla on valmis kokonaisuus, jossa tosin en saanut videoita pyörimään. Museon YouTube-kanavalla videot näkyvät, mutta valikoima on erilainen. Yhteistä on näyttelyssä käytetyt Minun Ruotsinsalmeni -videot, mutta YouTubessa on myös yleisötilaisuuksien tallenteita. Listaan ne selkeyden mukaan erikseen.
- Marcus Lepola: Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu 1789
- Aaro Sahari: Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 9.7.1790
- Marcus Lepola: Pinnan alla – Ruotsinsalmi 1789-90
- Aaro Sahari: Ruotsinsalmen aikakauden historialliset sotalaivat
- Maarit Laitala & Vilma Lempiäinen: Fort Slava – Ruotsinsalmen vartija
- Erik Tirkkonen: Tarinoita Ruotsinsalmen ihmisistä
- Maarit Laitala, Vilma Lempiäinen & Viivi Alajuuma: Kyminlinna – Suuren Rantatien puolustaja
- Jussi T. Lappalainen: Kustaa III:n maasota 1788—1790 Savossa ja Kymenlaaksossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti