Täydennysosia

1) Aikojen alussa en saanut Appelbergin peltoa Töölön kartalle. Tuolloin kaipaamani Helsingin kaupunginmuseon kartta vuodelta 1833 on nykyään digitoitu ja kertoo pellon sijainneen sokeritehdasta vastapäätä Furuhjelmin huvilan ja krouvin välissä. Krouvi esiintyi jo tarkastelussa Takaisin Töölön varhaisiin karttoihin (1/2) ja (2/2)

2) Pari vuotta sitten vuoden 1731 Tukholmassa kohtaamani afrikkalainen prinssi tuli vastaan Ilkka Mäntylän Tornion kaupungin historiassa I 1621-1809 (1971):

Vuonna 1732 Tornioon saapui itseään Libanonin ruhtinaaksi kutsuva mies. Sanomattakin on selvää, ettei tällaista kruunupäätä todellisuudessa ollut olemassakaan, vaan arvonimi oli tekaistu. Torniolaiset järjestivät tummapintaiselle huijarille hyvän vastaanoton. Kaupungin palvelijat olivat jo rannassa häntä vastassa ja saattoivat hänet raatimies Abraham Hellanderin taloon, jossa häntä syötettiin ja juotettiin kaupungin laskuun. Libanonin ruhtinasta sattui vaivaamaan rahapula ja auliisti hänelle lainattiin kaupungin kassasta 87 kuparitaalaria. Lopulta outo vieras jatkoi kiertomatkaansa Pohjanmaan ja länsipohjan kaupungeissa. Vasta viisi vuotta myöhemmin kaupunkilaisissa heräsi epäilys, mahtoiko ruhtinas olla oikea monarkki, kun lainattuja varoja ei kuulunut takaisin. Raatimies Hellander sai tiukkaan sävyyn velkoa vieraasta koituneita kulujaan kaupungilta "koska hän ei ollut prinssiä luokseen kutsunut sen enempää kuin muutkaan" (s. 506-507)

3) En tietenkään ollut myöskään ensimmäinen Gottlundin Bellman-suomennosten paikannimien ihmettelijä. Eino Salokas käsittelee teemaa artikkelissa Bellmanin runous Suomessa (Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 1929). Siitä käy ilmi, että SKS:n arkistossa on painettua laajemmat luettelot Gottlundin valinnoista. 

80:nnessä epistolassa mainitusta Töölön tullin ulkopuolella olevasta torpasta on tässä luettelossa seuraava selitys:

»Thölön torppa oli Thölön aluella ja moalla kuuluvilla, Reätäri-leskeltä Sohvi So paiseita asetettu mökki, kussa Ulla Muikkunensak kanssa kävivät kahen käsken hakiin huvituksensak.»

4) Turun 1800-luvun ulkomaalaisista ei ole ainoastaan kortistoa vaan myös lista viranomaisilta kadonneista yksilöistä. Tästä pitkästä listasta kertoo Johanna Wassholm blogitekstissä Åbo som gränsstad i det ryska imperiet – övervakning och kontroll av utlänningar i början av 1800-talet.

5) Viime vuonna kokosin tekstejä kuminan viljelystä ja viennistä 1800-luvulla. Olin kuitenkin liian laiska tarkistamaan viralliset tilastot, vaikka eihän siihen mennyt kuin muutama minuutti. Arveluni viennin ilmoittamisesta rahana päti vuodesta 1871 eteenpäin, mutta sitä ennen annettiin paino tässä ja tässä. Olin sisällyttänyt blogitekstiin pätkän, jossa viitattiin tilastoihin ja kiloihin ja silti kuvittelin, ettei tietoa ollut. Idiootti.