Vuoden aluksi julkaisemaani tekstiin Astia ei (minusta) edelleenkään toimi sain nimettömän kommentin:
Mielenkiintoista. Muun alan edustajana mutta paljon kansallisarkiston aineistoja käyttäneenä luulin, että historiantutkijat alan ammattilaisina selviävät kansallisarkiston hausta kuin vettä vaan. Mutta ovatkin näköjään samassa veneessä meidän ei-historiantutkijoiden kanssa. Keidenhän käyttöön tämä palvelu sitten mahtaa olla suunniteltu? Voi tosin olla että jotain on vielä kesken, enkä ole nyt vähään aikaan katsonut. Esimerkiksi aiempaa digitaaliarkistoa vastaavaa puunäkymää on luvattu, mutta en ole ehtinyt vielä tutustua, onko sellaista jo saatavilla.
Vastasin:
Juu, enkä ole ainoa vaan näin lukukauden aluksi parikin yliopistolla opettavaa tuttavaani valitti FB:ssä samasta aiheesta. Toisessa keskustelussa tuli esiin, että luvattu puunäkymä, jonka saamisen lupauksen minäkin muistin, on toteutettu: https://astia.narc.fi/uusiastia/arkistot.html. Ei vanhaa vastaa ja vanhat sota-arkiston aineistot sekoittavat, mutta pikaisen testauksen perusteella esim. SAY:n materiaalit saa rivakammin esille kuin Astiaa penkomalla.
Puunäkymä ei ole käytettävyyden helmi, mutta esimerkiksi blogitekstissä hakemalla hakemani Ilmatieteen laitoksen arkisto oli esillä parilla klikkauksella: valitsin kirjaimen i ja selaimen hakutoiminnolla (crtl+f) pääsin oikealle riville. Edelleen näyttää siltä, kuin arkistossa olisi vain tiliaineistoa, mutta se on oma ongelmansa.
FB.keskusteluissa erityisenä ongelmana koettiin (syystä) se, että "osa hakutuloksista voi olla täysin piilotettu, ellet ole ensin kirjautunut JA täyttänyt käyttötarkoituslomaketta". Lisäksi esitettiin havaintoja siitä, että syyttä suotta on rajoitettu pääsyä Viipurin atlakseen 1799 ja joihinkin 1700- ja 1800-luvun kirkonkirjoihin. Jälkimmäisten tapaisiin törmättyä kannattaa harmittelun ja/tai sosiaaliseen mediaan purnauksen sijaan antaa palautetta Kansallisarkistolle, sillä kyse on todennäköisesti virheestä.
Eräs kommentoija nosti erityisen ongelmallisena esiin maanmittauslaitoksen uudistusarkiston kartat. Voin hyvin uskoa (Ks. viime helmikuun tekstini Miten haetaan isojakokartta (Uudesta Astiasta)?). Tätäkin puunäkymä avittanee, mutta toinen keskustelija tiedotti, että karttoihin on pikalinkki etusivulla. En tiedä mitä etusivua tarkoitettiin. Käykö joku Kansallisarkiston varsinaisella etusivulla tietoa hakiessaan?
2 kommenttia:
Astia on sanalla sanoen ahdistava. Kävin Mikkelin toimipisteessä tutkimassa ja se poiki lisäkysymyksiä: jotakin mitä ei ole digitoituna ja mitä en ollut itse muka Astiasta ollut onnistunut löytämään (paljon yrityksiä). Kysyin apua päivystäjältä. Aikamme taikasanoja arvailtuamme onnistuimme saamaan esille niinkin hurjia tietoja kuin kiertokoulut. Yksin en olisi kuunaan onnistunut.
Aina yhtä tylsää kuulla näitä. Hyvä, että sait apua.
Lähetä kommentti