Sopivasti nyt, kun inflaatio kirpaisee kipeästi kukkaroa, tietooni tuli uusi työkalu rahanarvon selvittelyyn. "Perinteinen" eli ensimmäisenä mieleen tuleva on Rahamuseon laskin, joka alkaa vuodesta 1810 ja muuttaa suomalaisen rahan arvon yhtenä vuonna toiseksi. Sovelluksen hyvä puoli on näkyvillä olevat vertailuhinnat, jotka edes jossain määrin muistuttavat siitä, että rahan arvo on moniuloitteinen asia kullakin hetkellä ja muuttuu todella hankalaksi, kun mukaan otetaan aika ja talouden erilainen rakenne. Jo sadan vuoden harppaus johti eräässä tutkimuksessani aivan kummallisiin lukuihin yhtä ainutta kertointa käyttämällä.
Jyväskylän yliopistossa on pantu "paremmaksi" ja julkaistu (ilman suurempaa hälyä) viime lokakuussa Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534–1880). Kyseessä ei ole mikään helppo ja hauska sovellus vaan ladattava datasetti. DH-wannabeenä muotoa en tietenkään voi pelätä... Pakkauksen sisältö ei ole ulkoisesti eksoottinen: metatiedot Word-dokumenttina ja itse asia Excelissä.
Wordissä on 11 sivua eli liikaa luettavaa hätäiselle testaajalle ja totisen kysymyksen osalta todennäköisesti jäisi vastaus löytymättä. Ruotsin ajan rahojen osalta on käytetty ruotsalaisia lähteitä eli niitä vastaan ei kannata lähteä vertailemaan. Silmäilyllä tulee selväksi, että rahalaatujen moninaisuuden ymmärrykseni oli hyvin puutteellinen. Ja juuri tästä taulukossa on kyse, kuten nimeä tarkemmin katsoen olisikin ollut selvää. Ei rahanarvonmuutoksista vaan niiden keskinäisistä suhteista. Tänne kannattaa siis kurkistaa siinä vaiheessa, kun pähkäilee riikintaalerin eroa hopeataaleriin tai Ruotsin ja Venäjän rahojen vaihtosuhteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti