Kauanko korvapuusteja?

Alkuperäinen kuva Neurovelho CC BY-SA 3.0.

Tänään vietetään Ruotsissa kanelipullan päivää, joka sai alkunsa elintarviketeollisuuden tarpeista 1999. Suomalaiselle kanelipulla kääntyy korvapuustiksi, mistä tulee mieleen kysyä nimen alkuperää ja leivonnaisen ikää.

Verkossa on ainakin kaksi totuutta. Tiede-lehdessä ruokaperinteen tutkija on nimeen kantaa ottamatta vuonna 2009 vastannut, että "Monet leivonnaiset ovat tulleet Suomeen Saksasta Ruotsin kautta –niin myös korvapuustit. " Ajoituksen vastaus jättää epämääräiseksi ja tiedon lähteistä ei kerrota mitään.

Huomattavasti hyödyllisempi on Ilkka Mäkisen Hiidenkivessä vuonna 2011 julkaistu artikkeli. Mäkisen löytämä varhaisin örfil-leivonnainen oli Borgå Tidning -lehdessä jouluaattona 1851 ja jo tuolloin kirjoittaja olettaa sanan lukijoille tutuksi. Suomeksi örfil kääntyi korvapuustiksi 1880-luvulla.

Mäkisellä on ollut jo käytettävissään varhaisimmat digitoidut sanomalehdet. Kokeilin itse myöhemmin verkkoon tulleita aikauslehtiä, joista korvapuustien etsiminen on työlästä. Sana kun tarkoittaa sekä konkreettista väkivallan elettä että kuvainnollista vastaavaa. Ja esiintyy sananlaskussa "Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti". Jos joku on kiinnostunut tämän toisenlaisen korvapuustin historiasta, voi lukea jutun Kodin kuvastosta 19/1917.

Maininnat pullan merkityksessä olivat harvinaisia 1800-luvun puolella. Kansan lehdessä 14/1895 kuvattiin heikosti varustettua ruokakauppaa Helsingissä: "heitin silmäyksen ympäri myymälää, ja nyt täytyi minun ihmetellä itsekseni, kun en nähnyt siellä paljon muuta kuin tyhjiä hyllyjä seiniä peittämässä, sekä muutamia kuivia, happamia ja puolikuivia jästileipiä hyllyn nurkassa ja myös yhdessä pärekessussa hyvin vanhannäköisiä ranskanleipiä, korvapuustia ynnä muita semmoista, sekä tiskillä lautasella noin 6 eli 8 huononnaköistä silliä."

Ostotavarasta kotitekoiseksi korvapuustit muuttuivat viimeistään 1900-luvun alussa. Martta-yhdistyksen äänenkannattajassa Emäntälehdessä 1/1909 oletetaan muoto ennestään tutuksi.

Korvapuustia. Niitä voi tehdä myös samasta vehnäleipätaikinasta. Kaaviloidaan taikina ensin hienoksi. Sivellään sitten voinsulalla, ripotellaan siihen kanelia ja sokerijauhoja. Sitten pyöritetään taikina kekoon ja leikellään siitä pieniä pötkyjä. Ne painetaan pikkusormilla kovasti keskeltä, niin että reunat nousevat ylös ja niin tulevat korvapuustin muotoiseksi.
Lämpiminä ovat parhaita syödä.

Minusta kuvauksesta puuttuu muutama kaulinta, mutta en olekaan Marttoihin koskaan kuulunut.